Maan tulevaisuus

 

Kaupunkiseutujen kehityksestä jutteli VTT Timo Aro radiossa kiinnostavasti. Ehkä kimmokkeena juttuun oli valtion aikeet siirtää Porista pois Hätäkeskusten pääyksikkö ja siirtää se Hämeenlinnaan tai ehkä Tampereelle. Näin maallikosta ihan pöhkö idea, sillä mitä hyötyjä se tuottaa? Satakunta ihmistä joutuisi muuttamaan Satakunnasta tai sitten jäävät ilman duunia. Aikaisempina vuosina Kepujohtoiset hallitukset ns. hajasijoittivat valtion laitoksia raa'asti duunareiden vaikeuksista vähät välittäen. Yksi tyhmä hanke oli siirtää poliisin tekniikkakeskus Rovaniemelle. Näissä rajuissa siirroissa menetetään väkisinkin osa erikoisosaamisesta, kun ne parhaat ja fiksuimmat eivät siirry laitoksen mukana, koska saavat hommia myös pk-seudulta. Osaamisen taso laskee väistämättä vuosiksi, kun hiljainen tieto ei siirry seinien mukana.

 

Koko maa asuttuna, tasapainoinen väestöjakauma jne ovat hokemia jolla Suomea on johdettu ainakin virallisesti. Käytäntö on jo eri juttu, sillä kaikkea ei valtiovalta pysty ohjaamaan, vaan väki muuttaa työn perässä. Paljon toistettu totuus on, että suurissa ja monipuolisissa kaupungeissa luovuus kukkii. Esimerkkinä vaikkapa jenkkilän suuri autoteollisuuden keskittymä Detroit, joka nyt on henkitoreissaan ja rappiolla, kun autoteollisuus on muuttanut Aasiaan ja kaupungin työpaikat olivat kaikki niissä autotehtaissa. Parhaiten menestyvät alueet, yleensä tiheästi asutetut kaupungit, joissa on monen alan yrityksiä, korkeakouluja ja kuhinaa. Jopa sellainen tekijä on todettu kuuluvan asiaan, että homoja on enemmän näissä luovien alojen paikoissa.

 

Monikulttuurisuus on toinen tekijä joka luo dynaamisuutta talouteen. Eri kielet ja kulttuurit ovat vaikuttaneet hyvin merkittävästi monen suurkaupungin menestykseen. Poikkeuksina voisi heittää Tokion, Moskovan ja Kairon tapaiset jättikaupungit, jotka ovat imenee väkensä muista syistä. Mutta niidenkin kasvu on ollut seurausta siitä perusjutusta, että iso väkimäärä luo aina isot markkinat ja ne synnyttävät mahdollisuuksia myös bisnekseen. Katsotaan kehitysmaiden jättikaupunkeja, joissa ei voi kaukaa katsoen nähdä mitään vetovoimatekijöitä, teollisuutta tms hyvää, mutta aina vaan jengi niihin vaeltaa leivän toivossa. Ja slummit kasvavat.

k%C3%A4mpp%C3%A4%20ja%20kev%C3%A4t%20201

Näkymä hotellin ikkunasta. Palatsi on kopio intialaisesta, jonka joku porho rakensi Kairoon

 

Suomessakin sama näkyy siinä, että joka vuosikymmenellä pk-seutu on paisunut sadallatuhannella. Timo Aron mukaan 3/5 asuu 10 suurimmassa kaupungissa ja 4 viidestä asuu 20 suurimman kaupungin alueella. Ei ehkä itse kaupungissa, mutta sen naapurikunnassa ja työssäkäyntialueella. Siksi meillä tarvitaan kuntaliitoksia Kouvolan, Oulun ja Salon malliin. Mutta tämä kumma oman kunnan tärkeys on estänyt järkiliitot kuten Lahdessa. Kuopioon on liitetty muutama kunta, mutta kun niitä liitetään yksi kerrallaan, tulee aina mukana tuo posketon seuraus eli irtisanomissuoja koko porukalle joka on töissä kaupungilla. Nyt on liitosten myötä tilanne ihan vinossa juuri Kuopiossa ja Porissa, joihin on yksitellen liitetty pikkunaapureita seurauksella, että kuntien duunarien määrä on moninkertainen normikuntaan verrattuna.

 

Tämä laki pitää muuttaa ennen kuin tehdään koko maata koskevat suuri kuntaremontti. Hyväksyn vaikkapa parin vuoden irtisanomissuojan, mutta se pitää rajata vain liittyvän kunnan väkeen, ei koko kuntaryhmään. Liitoksissa voidaan saada organisaatioon jotakin hyvääkin, kunhan osaavat ihmiset sijoittuvat oikeisiin posteihin. Nythän on käynyt niin, että kuntien entiset johtajat on sijoitettu apulaiskaupunginjohtajiksi ja keksitty äijille jotain sopivaa puuhaa, nauttien kovaa liksaa. Kuntaliitoksessa kun säännönmukaisesti käy niin, että liittyvän kunnan duunarien palkka nousee. Siksi on todettu ilmiö, että liitosta kannattaa useimmin pikkukunnan valtuusto, jossa on iso osa kunnan duunareita valtuutettuina.

Hki%202014%2C%20laiva%2C%20taloja%2C%20m

Pienoismalli Viron metsämuseossa, vanhanajan tukkihommia

 

Koko maan pitäminen asuttuna on kohta muisto vain. Muuttotappiokunnissa on jo revitty alas kerrostaloja, jotka eivät mene kaupaksi. Surkeat pikkukunnat eivät voi tarjota työpaikkoja, kun metsäteollisuus on ajettu suuriin yksiköihin. Kun ennen saattoi metsätöillä pärjätä jotenkuten jos oli oma perunamaa, niin nyt yksi moto tekee saman kuin ennen 10 metsuria. Kun nämä entiset ammattilaiset ovat jääneet eläkkeelle, ei pikkukunta pärjää millään konstilla. Eikä niissä tapauksissa kuntaliitoskaan pelasta.

Kyllä tulee olemaan aika paljon autiota saloa pohjoisessa ja idässä. Kelpaa turistin ajella autolla tai moottorikelkalla selkosilla, ei ole vastaantulijoita.