Stora Enson rötös paisuu

 

Jo toisen kerran tuli Spotlight ohjelmassa juttu Enson rötöksistä, joille minä en edes keksi nimeä. Se on kai jotain kavalluksen sukuista, väärennös ainakin.

 

Pätkä löytyy Areenasta, tuli 3.10. 2013 klo 21.30, kannattaa katsoa.

 

Aihe on taas ajankohtainen, sillä bisnesmaailmassa on huhuttu että suomalaiset metsäyhtiöt haluttaisiin niputtaa yhteen, mutta siitä tuskin tulee mitään ennen kuin tämä Karvisen rötös on puitu.

 

Koko sotku alkoi silloin kun Enso halusi Karvisen johdolla pullistella ja kasvaa maailman suurimmaksi paperiyhtiöksi. Se pullistelu johti katastrofiin, kun Enso osti jenkkifirman, joka oli ihan konkurssikypsä. Suomalaisia höynäytettiin pahemman kerran ja sitä ei Karvisen pokka kestänyt, vaan yhtiö lähti huijauksen ja hämäämisen linjalle, jolle uhkaa nyt tulla paskainen loppu.

 

Kaikkea törkeää on tehty, kriittinen tilintarkastustoimisto vaihdettiin suopeampaan. Sekin on aika törkeää, että maailman suurimmat tarkastustoimistot voivat tehdä hämäriä hommia tai peitellä niitä. Nyt näyttää siltä että Enso ei pääse livahtamaan, kun ruotsalaisetkin ovat vaatimassa julkisuutta. Suomen Finanssitarkastusvirasto on mokannut, mutta piilottelee bisnessalaisuuden takana. Sumuverho, joka varmaankin johtuu maamme pienistä piireistä, jossa jokainen iso pomo on jotenkin riippuvainen toisistaan. Kaveria ei jätetä vaikka se tekisi rötöksen, sillä se voisi paljastaa omani?

 

Tämä salailu kultti on kai niin vahva, että jopa ministeriö tai VTV ei pääse sen sisään. Kaikenlaisia kikkoja voidaan käyttää ja tutkijoita hämätä.

 

Marimekon möhläys

 

Ei ihan mennyt putkeen Marimekon tiedotus, ja aika hämmästyttäviä lausuntoja on kuultu. Kauhea moka suunnittelijalta oli ottaa yksyhteen kuvio kansantaisteilijalta. Olisi nyt sentään vaivautunut kääntämään puut toiseen asentoon ja hiukan muuttanut kuvioita, oksia ja lehtiä. Laiskuus sai palkkansa eli potkut.

Olen jo aikaisemmin kertonut, että YLE on matkinut aika selvästi ALJazeeran lavastuksia ja ohjelmaformaattejakin. Esimerkiksi hölmö tapa, että uutisten lukijat asetellaan seisomaan uutistiskin eteen, josta sitten siirtyvät tiskin taakse, on suora kopio Al Jazeeralta. Toinen kopsaus on ohjelmatyyppi, jossa katsojat ottavat osaa ohjelmaan twiittaamalla ja meilaamalla sekä ohjelman ”shoutboxissa” eli nettisivujen osallistumislootassa.

 

Tottakai se tapa on hyvä ja normaali, mutta ei kannattaisi kovin suureen ääneen huutaa muiden kopsauksista, jos oma formaatti on pelkkää kopiota BBC:ltä ja AJ:ltä. Tiedonvälitys on niin nopeasti muuttuvaa ja työtavat toki toistetaan median tekniikan myötä, mutta en sentään lavastajana tai tv:n julkipanon suunnittelijana ihan noin kevyesti kopioisi. Ovat varmaan saaneet kaverit palkkansa, toivottavasti eivät palkankorotuksia tai bonuksia.

 

Ideoiden kopiointia olen itsekin käyttänyt näyttelysuunnittelussa, mutta pidin aina huolta siitä, että kopioinnista ei päästy syyttämään. Sen verran piti ideaa muunnella. Sitten kun mukaan tuli vakiorakenteet ja moduulit, ei enää voinutkaan syyttää kopioinnista, sillä kaikki tekivät samoilla mitoilla vitriineitä yms.

 

Olen ylpeä siitä, että olin aikanaan mukana tuomassa Suomeen näyttelyiden moduliajattelua. Sain ajatukselle tunnustusta silloin, kun pidin siitä esitelmän Somistamoiden Liiton näyttelypäivillä joskus muinoin Rakennusmestarien talon seminaarissa 1970-luvulla. Ikipäiviä sitten, mutta silloin moduliajattelu ei ollut selviö rakentamisessakaan.