Purkausta odotellessa

Ilmatieteen laitos varoittaa kovasta ukkosrintamasta ja ilma onkin kovin kostea ja painostava. Ensi yönä saattaa riehua kesän kovin ukkosmyrsky ja sataa kovaa.

Istun puutarhassa ja mietin maailman menoa. Kovin monella rintamalla odotetaan lopullista räjähdystä ja kauheaa myrskyä.

 

Etsimättä tulee mieleen Syyria, jossa sitkeä ja raaka sisällissota on riehunut jo pitkään. Katselin ilmakuvia, jotka todistavat Aleppon kaupungin pommituksia. Todella surullista että maailman vanhin kaupunki, joka on kestänyt kaikki valloittajat ja raakuudet 8000 vuotta, on nyt saatu melkein tuhottua nykyaikaisin sotakonein. Ja ihan itse, oman hallitsijan toimesta! Siihen ei tarvittu edes ulkoista vihollista.

 

Toinen suuri kriisi muhii Egyptissä. Ilmapiiri kiristyy, vastapuolet hakevat asemia ja kättä pidempää. Armeija on kaiken ytimessä ja siihen moni tuttu, kuten taxikuski Mahrus Luxorissa, luottaa ja toivoo sen ratkovan kriisin. Mutta eihän missään maassa tai valtakunnassa kautta historian ole sotaväki taannut demokratiaa ottaessaan maan ohjat. Kyllä siitä on tasa-arvo kaukana, kun kenraalit päättävät ja alemmat juoksevat käskyn mukaan.

 

Hesarin tuore juttu pelkisti asiat ja todisti samaa, jota itse olen kertonut eli armeijalla on liian paljon siteitä kiertynyt yhteiskunnan kaikille tasoille ja lohkoille niinä vuosina kun Nasserin jälkeen toimineet presidentit, varsinkin Mubarat ovat hommia junailleet. Kenraalikunta saatiin pidettyä suosiollisena, kun sille jaettiin hyväpalkkaisia virkoja eläkeiän kynnyksellä. Kenuja nimitettiin kuvernööreiksi ja hallinnon johtajiksi ilman mitään alan osaamista. Osasivat vain totella ylemmän pomon määräyksiä ja ohjeita.

 

Mutta Egypti ei voi nousta siitä kurimuksesta johon se on saatettu, kun toisaalla kuristaa armeija kilpaillen maan resursseista siviilipuolen kanssa, maksamatta veroja ja olematta mitenkään hallituksen tai parlamentin valvonnassa. Nyt sitten mentiin vuosi muslimiporukan vetämänä toiseen suuntaan, kohti sharialailla kahlittua islamismia. Se olisi vaarantanut kenraalien verottomat bisnekset ja sitä se ei voinut sallia. Molemmat suuntaukset eivät hyödytä kansaa yhtään, ellei siksi lasketa sikäläistä ”sotea” josta rajallisesti MB on huolehtinut paremman puutteessa. Mutta sekin on vain almujen varassa, ei valtion toimintaa.

Armeijalla on näpeissään niin paljon valtion rutiineja, että se pystyi hetkessä taikomaan pois bensapulan, jolla maata on kiusattu jo pari vuotta, jopa ennen Muban kaatamista. Ehkä se tällä halusi osoittaa kansalle mistä sen hyvinvointi riippuu. Mutta lopulta armeija on Egyptin syöpä, joka imee maan kuiviin. Vuosikymmeniä on maan kansantaloudesta 40% väittämän mukaan mennyt ylimmän upseeriston taskuihin.

 

Mutta Syyria on osoittanut, että kansa ei voi voittaa maan armeijaa, ellei tämä kaikki sonta ala potuttaa nuorempia upseereita. Niinhän se alkoi upseerien salaliitolla Nasserinkin kausi, mutta johti monen vaiheen jälkeen samaan korruptioon, johon nämä maat aina sortuvat.

 

Kukahan tutkisi mistä johtuu se, että mitä viileämpi ilmasto ja harvaan asutumpi maa, se vähemmän on korruptiota. Tai sitten se on niin hienoksi hiottua, ettei sitä tarkkailijan mittarit edes huomaa? Voisi kysyä tutkija neuvoa vaikka Kepun puoluetoimistosta, mistä sitä piilokorruptiota kannattaisi etsiä.

 

Rajuilmaa haistellessa...