Annukka

SENIORIMATKAILU LUXORISSA JA NIILILLÄ

Kysymykset kuinka liikuntarajoitteinen voi matkailla täällä Luxorissa, mitä voi nähdä ja mitä katsoa, herättävät monenlaisia ajatuksiani. Olenhan itsekin huonosti liikkuva  vasemman jalkani vajaakuntoisuuden tähden.Liikkumiseen tarvitsee aina paljon aikaa, kävelyni on hidasta.

Kiipeäminen ja laskeutuminen portaissa tarvitsee kaiteen turvaksi ja /tai mielellään kyynärpään johon nojata. Oma keppikin on hyvä apu kunhan katsoo  tarkkaan mihin kepin ja jalan  maassa laittaa. Katujen jalkakäytävät, temppeleiden lattiat ja porrasaskelmat ovat kuluneita ja epätasaisia.

Olen kyllä selviytynyt matkaseuran hännillä.

Omatoimimatkailu pyörätuolissa ollen tai aivan rollaattorin varassa  olisi minusta liian haasteellista vaikka ei varmaankaan mahdotonta. Tässä maassa apua löytyy kyllä kaikkeen, ihmisvetoisesti ei niinkään apuväline- ja konepuolella. Pyörätuoli ja rollaattori kulkevat varmaan lentokoneessa ja kentillä hyvin. Uskon, että ne saa risteilijällekin ja siellä kyllä selviäisi.

Suosittelisin retkien jättämistä laivan kannelta katsomiseen. Risteilijän tutustumiskohteet näkyvät  aurinkokannelle monet.  Saan ajatuksen ettei ole niin suurta eroa nähdä muinainen temppeli  ulkoapäin kuin nähdä se sisältäpäin. Olennaista on tarina,eläytyminen ja oma mielikuvitus. On hyvä muistaa alakouluajoilta vanhat raamatunhistorian ja kouluhistorian tarinat, kuunnella matkaoppaan selostuksia ja muotoilla itselle oma matka omassa mielessä katsellen Niiliä ja temppeleitä, vaikka retkille ei jaksaisi osallistuakaan. Uskon, että matka muodostuu raskaaksi jos ei ole halua, kykyä tai voimia matkailla mielikuvituksen siipien auttamana. Mika Waltari auttaa mielikuvituksen vauhtiin. Lue tai kuuntele äänikirjana Sinuhe egyptiläinen