Tapania viettämässä

Aamulla lähdin mopon kyydissä työmaalle ja sillä aikaa oli talossa ollut vilkasta. Oli putki-Ahmed korjamassa hanoja, toinen ukko telkkaria (ei tullut paremmaksi, vaan ääni on poskettoman kovalla) ja pari muuta ihemttelemässä uutta sijoitusta Annuakan uudelle pesukoneelle. Se on aika jännä kapistus, vanhaa (pulsaattori) tekniikkaa suorituspuolella ja uutta digiä ohjauksessa. Täkäläistä tuotantoa, hieno hopeanvärinen kuori ja ohjauspaneli.

Siellä Hassanin talolla jatkui säiliön upotushomma. Pojat pitivät päivän toista ruokataukoa, kun olivat upottaneet pohjatonta tiilitynnyriä taas metrin lisää. Se uppoaa savikerroksen tiiviydestä riippuen 5-15 cm tunnissa, kun mutaa on nostettu 10-15 ämpärillistä. Sen työn nopeus riippuu olennaisesti mudan laadusta ja nyt oli saavutettu kovin sitkeä kerros. Savi istui kiinni kipossa ja sitä piti kaapia eri välinein ja nyt oli niihin ilmestynyt lapiokin. Kaveri yritti saada lapion luistavammaksi panemalla hiekkaa terään estämään tarttumista.

Kun tulkki oli poissa, yritimme silti kommunikoida. Kysyin montako säiliötä he ovat upottaneet tälle alueelle, mutta siinä sanat sotkeentuivat. Minun sana moni kääntyi heille sanaksi raha. (many-money) Sain vastaukseksi 600 jonka heti tajusin potaskaksi. Kun yhtä säiliötä upotetaan viikko, ei niitä voi vuodessa tehdä kuin max 30. Kuulin myöhemmin että ovat yhtä betonista jättisäiliötä puuhanneet maahan 25 pv. Tällainen säiliö saattaa joskus hulahtaa nopeastikin, maan laadusta riippuen.

Nokkamies oli ollut hommissa vuosia, mutta ei tiennyt lukua. Luulisi tällaisen ison urakan tekemisen innostavan laskemaan kokonaismäärää, mutta kai sellainen ei ole täällä tärkeää. Minua asiassa kiinnosti yleisesti tietää miten paljon niitä on käytetty ja niiden merkitys jätehuollossa. Joku heitti arvauksen 300 kpl Luxorin alueella. Pahoin pelkään että ne vaan lisäävät pohjaveden saastumista pitkän päälle, koska säiliöt eivät ole tiiviitä. Tiivis savi tosin hidastaa ja saattaa jopa estää pohjaveden liikkeen tai siis likaveden saastan vaikutusta. Toki tämä menetelmä on paljon parempi kuin aikaisemmin näkemäni (Jaban talon) ”ratkaisu”, jossa mustavesi vaan tursuaa ulos kun sammio täyttyy ja valuu siitä ojaan. Varma tapa saastuttaa ja suolata pellot.

Kysyin eikö vedellä voisi ohentaa savea ja siten saada se helpommin kippoon, mutta ei kuulemma toimi. Samoin koneen käyttö kaivamiseen ei onnistu näin pienessä ja tiilisessä rakenteessa. Kysyin myös teräsrakenteiden käytöstä, mutta se kuulemman olisi kalliimpaa. Työn hinta on niin edullinen, sillä se 600 olikin kavereiden liksa koko tästä urakasta. On se kuitenkin pari kertaa naisopettajan kuukausipalkka! Pojat kuulemma huilaavat keikkojen välillä ja sen ymmärtää, niin raskaalta työ vaikuttaa.

Kuvasin taas kaivon pohjamiestä kuraisena vetämässä savuja tauolla. Hän on siellä alhaalla ilman kypärää ja muita varusteita. Onnettomuuden vaara on aika suuri, kun painavaa metallisankkoa hiissataan kuilussa. Köysi olikin tarkemmin tutkittuna pätevä, pellavakuitua ja kaksinkertainen. Pojilla oli pukin latvassa muovinpala auringolta suojaamassa ja radio soimassa iskelmiä.

KIPI (englanniksi HABI) eilen ja tänään 20, mikä varmaan johtuu eurooppalaisten joululomista.