luxor 95.2010 tammikuuta

Golfharjoitus Heinille, jossa minäkin aina jotakin opin. Mahmoud halusi katsoa ja analysoida mun svingiä ja korjata sitä. Tein pari mallilyöntiä ja hän ehdotti muutosta, joka kuitenkin eroaa niin paljon kotona kurssilla opitusta, että sanoin sen ja totesin "en muuta suoritusta". Kun vielä olemme kevättalvella menossa samalle prolle lisäkouluun, olisi muutos nyt sotkenut sitäkin (minua) pahasti. Kun Hillin pro pani mun lyöntini kokonaan uusiksi, hän ennusti ja minä totesin jälkeenpäin, että kausi olisi joka tapauksessa pilalla. Olen täällä saanut slicen kuriin lähes kokonaan enkä halua taas aloittaa alusta.

Mahmoud totesikin, että hän itse lyö aloituksen usealla eri tavalla, väitti omaavansa 6 erilaista svingiä. Mutta hänenkin mielestään se on heikkous, ei vahvuus. Poika kyllä lyö pitkiä, mutta nyt hänellä oli olkavarsi kipeä eikä lyönti suju. Sen verran uskalsi lyödä, että Hein näki mallin. Hiekkalyönnistä opin uuden näkemyksen ja teorian, jota näin hyvin ei kotona kukaan ole osannut selittää ja näyttää. Mutta se on varmaan mulle vaikein lyönti ja siksi vältän bunkkereita mahd.mukaan. Väylä on melkein aina pilalla jos käyn bunkkerissa. Vain kerran muistan tehneeni par in Hillin ykkösväylällä bunkkerin kautta ja toisen Katinkullassa.

Treenin jälkeen lähdettiin 9 reiän kävelylle, jossa Hein oli mailapoikana. Kotona ne opit olin saanut samoin, joten kai ne parhaiten oppii, jos on opas mukana, joka selostaa menettelyjä, sääntöjä ja etikettiä tapahtuma ja reikä kerrallaan. Pelkästään täällä Luxorissa reitin oppiminenkin vaatii hiukan panostusta, kun merkinnät "next tee" puuttuu lähes kokonaan. Kun kenttä on suunniteltu autoilla ajettavaksi, sen ilme muuttuu aika lailla kävelijälle. Kyllä kunnon kurssi vaatisi minusta kentän kiertämisen ainakin kertaalleen ja siihen pitääkin varata aikaa ja viikkoja, jos haluaa oppia pohjat kunnolla.

Kun vaihtaa housuja, on suuri vaara että taskujen sisältö ei siirry mukana, niin nytkin. Menin kentälle ilman rahaaja kortteja ja pyysin luottoa. Kortti ei kävisikään siellä. Siitä seuraava tarina.

CaddieMaster Muhammed, silmälasit ja viikset, kertoi vain kerran joutuneensa vuosien varrella golfarin jymäyttämäksi. Hän siis luottaa muutoin. Tämä tapaus oli vuosien takaa ja syylliset brittejä. Neljän hengen porukka oli pelannut ja kun heillä oli vain Visa, sovittiin, että kentältä lähtee joku porukan mukaan ja mennään automaatille nostamaan rahat. Jutun loppu meni sitten niin, että kun päästiin hotellille, ei turisteilla ollutkaan maksuhaluja, vaan käskivät apupojan häipyä.

Kun me kuuntelijat ehdottelimme ratkaisumalleja, poliisin kanssa perintää yms. oli selitys, että poliisi uskoo mieluummin turistia kun egyptiläistä. Muhammed kärjisti jutun siihen, että hän oli joutunut omasta pussistaan maksamaan 1000 euroa, joka tekee vuoden palkan.

Nyt kirjoittaessa havaitsin jutussa ainakin yhden kummallisuuden; 4x250 e tekee sen tonnin, mutta silloin käydään kentälläkin 5 kertaa. Olisi siinä ajassa ehtinyt vaihtaa rahaa ja maksaa käteisellä rästit. Tuskin kenttä olisi antanut luotolla pelata niin monta kertaa pelkän lupauksen varassa. Sanoinkin jossakin välissä, että tämä heidän paksuhko, mun kaliberia oleva kassanhoitaja, oli ainakin kovin kärkäs perimään minulta maksuja, vaikka olin maksanut enemmän kuin olin ehtinyt pelata. Syy viivytykseen oli pankkien yhteyksien toimimattomuus ja toisaalta se, että maksoin jäsenmaksun, joka oli luonteeltaan kertaerä. Tosin vain samaa tasoa kuin suomalaiset maksavat 5 kerran nipusta.

Näillä arabeillahan on vanha ja voimakas tarinaperinne, joka sallii huimatkin sepitelmät.  Voisiko tämä tarina ollakin syntynyt siksi, että naiset tinkivät yhden kerran peleistä 10 euron alennuksen yhteensä, 5+5 e. Sen jälkeisellä kerralla minulta kauniisti pyydettiin sitä kymppiä ja silloinkin perusteluun liittyi väite, että joku heistä maksaa sen omistaan. Tämähän voisikin olla totta ja siksi annoinkin reilun juomarahan viimeksi. Mutta kaippa se kymppi pitää maksaa, ettei henkilökunnan tarvitse kärsiä. Täällä on niin tolkuton hierarkia ja kova bisneskuri, että ehkä isäntä ei jousta näissä yhtään. Maksut kulkevat aina kaksien käsien kautta ja kirjataan heti. Se heijastuu siinäkin, että pelihinnat ovat kaikkien välikäsien kautta samat ja komissio aina 10%.

Havaintoja

Aamulla taksia odotellessa seurasin kissojen reviiritappelua, kova koitos. Arvokkaasti siitä poistuivat katit eikä katsojalle selvinnyt kumpi oli voittaja.

Toinen luontohavainto: Toistui näky, että valkoinen pikku haikara on ison nisäkkään, tänään aasin, aikaisemmin vesipuhvelin, kaveri. Ruohonsyöjä syö kaikessa rauhassa pää maassa ja lintu nokkii syöpäläisiä sen naamasta. Luontokuvissa on usein näkynyt pieniä lintuja nautojen selässä, mutta tätä en ole ennen havainnut enkä nähnyt kuvia.

Lähikapakka, noin 40 m päässä, on nimeltään JUWEL of the NILE ja sitä voi käyttää taksille osoitteena, kun katunimi on vaikeampi muistaa ja siitä olen nyt nähnyt 4 eri kirjoitustapaa, viimeisenä Google Mapsin versio. Kadun nimen loppuosa onkin kuulemma tärkeämpi, mutta paikallisilla sekin tyyli horjuu, jossakin kortissa loppu puuttui kokonaan.

Heinin kuppilassa söi samaan aikaan jenkki, joka kertoi olleensa monena vuotena täällä pitkiä aikoja, nyt tuli 6 viikkoa täyteen ja on vielä viikon. Puhui niin jenkkienglantia, että en ihan aina saanut selvää, kun hän kertoi muille, että oli ollut juuri tänään fillarillaan kolarissa vossikan kanssa. Fillari meni rusinaksi, kun vossikan takapyörä rutisti sen. Mies oli saanut tällin takaraivoonsa, mutta ei halunnut mennä sairaalaan, vaan lääkitsi itsensä ilmeisesti pharmasiassa. Kertoi omaavansa vakuutuksen, mutta sen kanssa on heti vaikeuksia, kun jotain sattuu. Syyllinen, vossikka, oli tajoutunut korjaamaan fillarin, mutta hän ei ollut suostunut, vaan meni tekemään rikosraporttia poliisille. Poliisikin oli vielä koettanut sovitella ja selittänyt vossikkakuskin orpoutta yms. Jenkkimies 55-60 totesi vaan, että hänkin on orpo ja poika selvästi syyllinen. Hän ei olisi ehtinyt kuitenkaan pyöräänsä enää käyttää, kun kohta lähtee. Lopputulosta en tiedä, saatan kuulla jotakin myöhemmin. Hein kertoi jatkoksi olleensa täällä pari kertaa lievässä kolarissa. Täytyy ottaa kypärä mukaan ensi reissuun, loppuvuonna. Alustavasti jo kerroin vuokraisännälle, että suunnittelen vuokrauksen uusintaa ja hän lupasi antaa meiliosoitteensa.