Kapitalismin lonkerot

 

Hyvin tehty dokkari kertoi miten suurkonsernit kiertävät veroja. Onhan se tiedetty, mutta tässä todistivat systeemeistä muutama asiaa sisäpiirin kautta tunteva ammattilainen, jotka selostivat miten huijaus toimii.

 

Monikansalliset konsernit kierrättävät rahoja monen maan kautta ja nostavat voitot aina siinä maassa missä verotus on kevein. EU on jo julistanutkin taistelun veroparatiiseja vastaan, mutta ironista on että moni EU:n jäsen on osallisena tähän kieroiluun. Kypros jo tiedettiin vanhastaan Venäjän mafian rahaspesulana, mutta yllättävää oli tieto, että Hollannissa on mahdollista kiertää veroja jos se koskee immateriaalisia oikeuksia eli patentti- ja tuotemerkkimaksuja.

 

Hupaisa esimerkki oli jättiketju Starbrucks, jonka kahviloissa tarjoillaan kahvia, joka lienee täysin samaa kuin capuzzino, mutta sen merkki on Frapuzzino ja sen merkkituotteen katteesta tuotot kerätään Amsterdamiin, jossa vero on vain 1,9%.

 

Luxemburg on vanhastaan tunnettu verokeidas ja Irlannin yhtiöverotus on niin alhainen, että monet jättiyhtiöt pitävät siellä Euroopan konttoriaan, koska sen 12,5% verotus on hellää. Wal-Martilla on 6 laatikkoyhtiötä Hollannissa, mutta ei mitään varsinaista toimintaa ja niiden avulla piilotetaan rahaa jenkkien verotukselta.

 

Google on yksi näistä verotustaan tarkkaan suunnittelevista, joka siis tapahtuu juristien ja tilintarkastajien työnä. Niin että ei sen iso-G:n saaminen Suomeen mikään suuri onnenpotku ollut, ei se kuitenkaan veroja maksa tänne ja duunareitakin on niin vähän että se ei paljoa lämmitä. Maailmassa on vain 4 suurta tilintarkastusyhtiötä, jotka tätä rulettia pyörittävät.

 

Enso vaihtoi toisen konnalauman toiseen, kun oli tyytymätön siihen että siellä tehdyt fiblaukset ja tappioiden peittely meinasi paljastua. Mutta kyllä Enso on todella pikkutekijä näissä kuvioissa. Kun tekee tappiota, ei ole tarvista välttää veroja.

 

Dokkari myös sivusi sitä kaameaa ryöstöpolitiikkaa mitä kaivosyhtiöt harrastavat Afrikassa ja myös meillä. Jos Suomeen ei pikaisesti saada kaivostoiminnan verotusta järkitolalle, jää maa nuolemaan näppejään kun metallit on viety maasta ja kaivosyhtiö pantu nurin, jotta sen ei tarvitse hoitaa jälkiensä siivousta. Se tytäryhtiö on helppo todistaa varattomaksi näiden sutkitilintarkastajien avulla. Ja Suomi korjaa jäljet ja kuittaa vaan tappioita. Verotus pitää kytkeä tuotantoon, malmien arvoon ja verottaa heti tuotannosta. Talvivaara pelottaa, vaikka ei olekaan mikään maailmanluokan veropeluri, mutta surkeaa siivoa sekin on saanut aikaan ja kaatuu kohtsiltään.