Egyptiläinen (tai sama koskee kaikkia arabian puhujia), ei voisi käsitellä Ukrainan rahaa, vaan sille pitäisi antaa uusi nimi. Ei tota valuuttaa kyllä suomalaisen suulla helpolla sano.

Ylen sivuilta kopioitu texti kielivirheineen:

 

Ukrainan keskuspankki on tiukentanut mahdollisuuksia tehdä ulkomaisiin valuuttoihin perustuvia sopimuksia. Tarkoitus on suojella ennätysalhaalle vajonnutta maan valuuttaa hvyrnjaa.

 

Ihan toiselta vuosituhannelta tulee juttu:

Kladiaatorikoulun jäänteet löydetty Itävallassa

http://antiquity.ac.uk/projgall/neubauer339/

 

Yläkerran saksalaispariskunta käy pyöräretkillä aamuisin. Rouva kertoi että ajavat Carterin talolle kahvilaan ja käyvät sitten ostoksilla. Ihan kiva retki-idea. Taidan kopioida sen kun saan Eevan ensi syksynä kimppaan. Yksin ei oikein hotsita.

 

Ihailen miesten mekkojen eli kalabeijojen tyylikkyyttä. Juhlavammat on tehty hienoista kankaista, usein pystyraitaisina. Toisaalta kovin huvittavia ovat ukkojen päähänsä kietomien rättien viritykset. Ne ovat mitä huikeimpia kasoja ja pohjolan asukasta jaksaa naurattaa täkäläisten ”talven” varustautuminen. Kun turistit kävelevät shortseissa, käärii Ahmed päänsä ympärille monta kierrosta liinaa.

 

Myös naisten mustia mekkoja näkee eri tyylisinä, hienosti leikattuna ja täynnä yksityiskohtia, vekkejä ja koristeita. Niitä vaan ei äkkituristi tule katsoneeksi, kun mielikuva on ankeista kaavuista. Naiset ovat toki täälläkin halukkaita hienosteluun, jos ei ihan muodista olisikaan kyse.

 

Katselimme Mirvan kanssa kuppilan muovista pöytäliinaa, siis vahakangasta, joka tuntui tutulta ja kumpikin muisteli nähneensä vastaavan kuosin joskus kotonaan. Kyllä meilläkin lapsuudenkodissa oli kirjavia verhoja ja liinoja.

 

Nyt kuitenkin Suomessa ja Japanissa ollaan kovin tyylikkäitä ja sisustetaan vähäeleisesti, tyylillä ja vähillä väreillä. Maku sisustuksessa on muuttunut ja eroaa kovasti täkäläisestä, voisi sanoa afrikkalaisesta. Kun on tullut pyörityksi mantereen eri reunoilla, on nähnyt kirjavuutta monessa, vaatteissa, autoissa ja kaikessa mikä näkyy ulospäin. Savimajoissa en ole paljoa käynyt, mutta kun niissä ei ole valoa eikä ikkunoita, ei tarvitse olla koreetakaan!?

 

Ajattelin tätä kun näin pakettiauton, jonka kattoteline oli koristeltu kuten ovet ja portit täällä usein. Rautakaupoissa myydään pellistä puristettuja koristeita, jolla rauta-aidat, portit ja vastaavat koristellaan. Ulospäin pitää näyttää hienolta!

 

Ikkunoita ei täällä ole tarkoitettu juurikaan pidettävän auki eikä valoa kaivata sisään. Kun avaan luukut ja katselen koristeellisen rautahäkkyrän läpi ulos, näen pari banaani”puuta” ja muita puita kanavan reunalla. Linnut metelöivät puissa, ilmeisesti varpuset, joita on todella paljon. Täällä kun on tarjolla lantakokkareita, joita meiltä Suomessa puuttuu. Ja varpuset ovat vähentyneet kovasti.

 

AIII eli faarao Amenhotep kolmas oli vaikuttava ja mahtava kuningas, joka on jäänyt yleisessä tietoudessa pienempiensä varjoon. Hänen poikansa Akhenaton (Ekhnaton) ja pojanpoikansa Tutis ovat varastaneet kaiken huomion. Mutta AIII oli todella mahtava ja rakennutti suurimman palatsin ja kuolintemppelin kuin kukaan toinen. Itse asun näiden muistomerkkien puolivälissä, muinaisraunioiden keskellä. Upeaa. Toista, Sinuhen syntymäkotia kaivelevat jenkit ja toista, Memnonin patsaiden takaista kilometrin pituista temppelialuetta saksalaiset. Ja molemmilla kaivauksilla ovat töissä täkäläiset suojelijani, Muhammed Alin pojat. Kyllä kelpaa.

 

Joku jo kertoi, että välillä oli saksalaisten kaivauksilla tauko, jolloin tehtiin vain yksi päivä viikossa paikallisten avustajien töitä. Nyt taas näyttää hommia riittävän myös apuvoimille.

 

Joka päivä on nyt ollut sähkökatkoja. Noin 10-20 minuuttia, mutta aina panee miettimään missä mättää. Täällä, missä aurinko paistaa joka päivä voisi sähköä tuottaa todella varmasti a-keräimillä, mutta eipä vaan vielä osata tai tajuta. Kiinalaisia taidetaan tarvita siihenkin hommaan. Tulevat tänne ja panevat kasaan ison voimalan joskus?

 

Pesulan vieressä on pikku kioski, jonka pitäjän muksut olivat keksineet hauskan jutun, leikki-kiskan. Siihen oli kadun reunaan kerätty kaikkia tuotteita, tyhjinä pakkauksina mitä kiskassa myydään. En voinut olla ostamatta jotain ja siten kämppään tuli maustettuja perunalastuja. Niitä täällä syödään varsin paljon ja se on taas esimerkki epäterveestä ruokavaliosta. Ilmankos kansa lihoo ja kärsii mm sokeritaudista, joka on kansallisongelma. Toinen ongelma on näiden tuotteiden pussit, sillä niitä ei kerätä pois vaan heitetään kadulle, josta tuuli niitä riepottaa. Ja päätyy usein kanaviin.