Tiinan jengi kylässä

Jännästi kulkee tieto täällä suomalaisverkon kautta. Päivin tukijoukkojen A tuntee Tiinan, jonka pikku ryhmä on Luxorissa. Tätä kautta tihkui minulle tieto, että heillä on ohjelmassa retki tännepäin tiistaina. Onneksi meillä on yhteys nyt myös Mahrusin kautta ja sitä reittiä selvisikin, että ennakkosuunnitelmat oli muuttuneet, sillä aurinko tietysti ratkoo aikatauluja. Eilen oli pilvistä ja kun tänään paistaa, haluavat naiset ottaa sonea, tottakai. Huomenna sitten ehkä katsomaan menneiden kuninkaiden hautoja ja meitäkin samalla moikkaamaan.

Kun katselin puluja aitamuurilla, tuli mieleen Hassanin ajatus rakentaa pihalle iso kyyhkystorni. Siitä juteltiin paljonkin ja kun kysyin miksi niitä on rakennettu, hän ei kehdannut sanoa ilmeistä totuutta, että ruuaksihan ne oli tarkoitettu, kyyhkyset. Hän kierurteli selityksessään joka heti tuntui potaskalta. On kai niin että koulutetut jotenkin häpeävät (ihan väärällä tavalla) joitakin tällaisia perinteitä, joita nyt itse pitävät primitiivisinä. Niin kuin Hannu todisti on linnun liha hyvää vaikka ei yhdestä pulusta oikein ateriksi ole. Siksi se täytetään riisillä ja muulla.

Toinen Hassan, tämä savirakentamista elvyttänyt kuuluisa arkkitehti Fathy, järjesti puluille pesäpaikkoja helpommin eli asetteli saviruukkuja talojen rakenteisiin ja katoille. Minä olen teoretisoinut, josko niitä voisi tehdä myös lepakoille. Siitä nyt tulikin idea teettää täällä edullisia pönttöjä ja rahdata niitä Eurooppaan, jossa ymmärretään lepakoita suojella ja niille pönttöjä tarjota. Savea vaan pitää vahvistaa jollakin kuidulla? Ja polttaa ulkopuolelta sadetta kestäväksi.

Istuskelin Dreams of Memnon ravintolan terassilla ja katsellen kiviukkoja ja menoa siinä ympärillä. Totesin pari siviilivaatteissa kulkevaa lälläri-(radiopuhelin-) miestä joilla oli pusakan alla lyhyt konepistooli. Paikalla päivysti myös pari asepukuista AK47 automaattikiväärien kanssa sekä vielä 3 liikennepoliisia aseineen. Jotta aika hyvin on vartiointi kiviukoilla.

Siinä turistitasanteella oli jokin rähinä, jota useat riensivät välittämään. Huuto oli kovaa ja arvaan että siinä kiisteltiin turistien huomion varastamisesta, sillä näinä niukkoina aikoina, jolloin turisteja liikkuu vähemmän, jokainen matkamuiston potentiaalinen ostaja omitaan helposti. Kauppias kulkee rinnalla koko sen lyhyen matkan joka on bussilta aitauksen reunaan ja portaille. Arvaan että kauppiaita on kielletty menemästä alatasanteelle jotta turistiparka saa ottaa rauhassa sen pakollisen kuvan ”minä Memnonin patsaan edessä”. Kun sitten poka nousee takaisin ylätasolle ja on menossa bussiin, on viimeinen hetki käydä kauppaa ja jos siinä joku onnistuu myymään jotakin, jonka toinen on esitellyt ja saanut turistin ostohalun heräämään, on kina valmis.

Tuli siinä mieleen juuri kuulemani tarina, joka liittyy Mahrusin kolariin. Kysyin saiko hän jotain korvausta kun oli syytön mälliin. Hän kertoi sitten että hänelle tuntemattomat ohikulkijat olivat hakanneet kolariin syyllisen poliisin. Se on ilmiö joka on vallankumouksen seurausta. Nyt kun poliisi ei enää uskalla harjoittaa aikaisempaa törkeää mielivaltaa, sille kostetaan vanhat kalavelat, tässä sakinhivutuksella, kun saatiin sopiva aihe. Tavan mukaan Mahrus ei saanut mistään korvausta, koska vakuutuksia ei tunneta. Itse hän oli maalannut muoviset puskurit taas valkoisiksi. Hänelle muuten on syntynyt neljäs lapsi, toinen poika, jolle annetaan nimi Omar. Kun sanoin Omar Khaijjam, hän tunnisti sen heti viinimerkiksi, ei siis runoilijaksi. On niin paljon kuskannut suomalaisia, että muslimi tunnistaa viinien nimet.

Syötiin siinä maittava lounas, jota piti laajentaa ja täydentää kun oli porukka niin nälkäistä. Hautaretki on raskas ja nälättävä näköjään. Hauska yksityiskohta oli, että kokki noukki pihalla kasvavista rehevistä pensaista basilikat keitoksiin. Paikkaan pyöräili brittituristi, eläkeukko joka ryhtyi juttusille. Asuu itärannalla australialaisen rahoittamassa pikku hotellissa Bumerang, joka löytyy SOFRA ravintolan nurkilta aseman ja tv-kadun puolivälistä sivukujalta. Hauska tyyppi, joka oli käynyt Hesassa ja suunnitteli uutta matkaa Suomen kautta Pietariin. Tosin oli ihastunut myös Luxoriin ja kiinnostunut asumisen eri vaihtoehdoista. Saattaa pistäytyä kylässä vielä.

Tehtiin sitten naisten kanssa sama tuttu kieppi, Caravanserain kautta ja savikorttelin läpi MH temppelille, josta edelleen se 400m Päivin talolle. Hän sattui nimittäin aamulenkillä meille ja tapasi Tiinan jonka kutsui kylään. Oli siinä ihmettelemistä, kun pääsivät turistit kerralla näkemään kaksikin suomalaisten asumusta. Päivihän on valmis myös myymään osan talostaan huoneistoina. Siinä pääsee sitten osakkaaksi myös saunaan! Jos kuka kaipaa lisää kuumuutta tässä maassa? Ehkäpä juuri joulu-helmikuussa, tuskin muulloin kuin ihan saunahullut. Nyt sai Mahrus hyviä vinkkejä minne tuoda turisteja omille retkille länsirannalla, kun lupasivat vielä poiketa katsomaan Fathyn mallikylää.

Netistä tarttui juttu:

http://maailma.net/artikkelit/egyptin_terveydenhuolto_kriittisessa_tilassa