Nippeleitä rukouspäivältä

Olen monesti ollut taloissa joiden porraskäytävä on ylhäältä auki, koska rakentamista on tarkoitus joskus jatkaa. Seurauksena on että siivousta riittää. Hassan selitti että tarvitaan rapun alasisäänkäynnin rautaporttiin taakse lasi pölyn vuoksi, mutta hänellä ei ollut valmiiksi mietittynä katetta ylös. Kehittelin sellaisen ja piirsin mallin ja selvitin netistä että aaltomuovia saa täältä.

Käytösmalleista opin taas palan, sillä tapasimme Luxorin puolella morsion ja hänen ystävättärensä, jotka vaan pujahtivat takapenkille ilman esittelyjä tai kättelyjä. Liittyy varmaan ajatukseen että toisen vaimoa ei sovi puhutella. Kävivät katsomassa jotakin häihin liittyvää. Kuulin tänään että tytöt ovat Kairossa valitsemassa verhoja, kun siellä on parempi tarjonta. On aika vaikeaa että monet tavarat ja palvelut joutuu hakemaan Kairosta, kuten erikoislääkärit ja tällaisetkin aika tavalliset asiat.

Ompelijan verstaalla käytiin pitkä ja minua uuvuttanut keskustelu verhojen rypytyksen ja laskosten tyylistä ja valittiin kuvien perusteella mallikirjoista. Useimmat kopeissaan ompelukoneen takana istuvat ovat miehiä, mutta olen tavannut pari naistakin niissä hommissa. Tämäkin verhomaakari näpytti tottuneesti läppäriään ja kaivoi esiin mallikuvia. Sama on toistunut kovin monella verstaalla ja kaupassa, kuten vastapäisessä helakaupassa ja tuntuu siltä että ne hommat osataan aika sujuvasti. Mistähän opit saadaan? Meillä ainakin pienyrittäjä on vaikeuksissa omaksua uusia ohjelmia ja vempaimia, kun ei töiltään jouda päivisin kursseille eikä iltaisin juuri opastusta saa ellei ole sopivasti lapsenlapsia käsillä.

Siinä samassa ryppäässä Mahattan poikkikadulla (asemakadun eka poikkikatu vasemmalle, asemalta katsoen) on monipuolinen ja selkeä keittiövarusteiden kauppa. Meikäläisiä kahvinkeittimiä ei ole, mutta lähes kaikkea muuta kyökkiin. Hassu juttu mutta jostakin syystä ruokailuveitset ovat kortilla. Lusikoita ja haarukoita on kiitettävästi, mutta veitsiä vain settien osana. Vastapäätä on aika hyvä kauppa kaikenlaisille heloille, kahvoille, vetimille, saranoille jne. Siellä on myös ruuveja ja työkaluja hyvä valikoima. Kotinikkarille kaikki tarpeellinen. Näin myös 50cm tarramuovirullia, puujäljitelmiä ja värejä sekä erilaisia teippejä. Tämä kauppa on paljon selkeämpi kuin Soukin vastaava, mutta isompi rautakauppa.

Ihan oman teepaidan voi painattaa pikku puodissa, joka löytyy SOUKin sivulta asemalla päin. Muistaakseni eka poikkikatu Soukin pääportilta, siitä oikealle alle 100m.

Hääpareille on tarjolla useita autoja valmiiksi koristettuna ja värivaloin höystettynä. Muutaman eri auton olen nähnyt ja yksi oli parkissa lähellä Emiliota risteyksessä näytillä.

Näin kadulla kiinalaisen auton, jonka takapäässä oli nimi GREAT WA eli ihmiset vaistomaisesti mielessään jatkavat Wall, eli kiinan muuri. Tyyppinimi oli oma erikoisuutensa, nimittäin länsikirjaimin GUPERI mutta se toinen eli u olikin kolmisakarainen kuin m nuriniskoin. Sitä ei sitten oikein osaa lausua, mutta näissä maissa missä ei länsikoukeroita osata se ei haittaa. Kiinaa, arabiaa, venäjää, kreikkaa, mitä välii?

Autoilija on täällä yhtä törppö kuin Suomessa, kaupan ovelle on pakko ajaa. Meillä parkkipaikkojen puute johtaa kiroiluun, mutta täällä luovien ratkaisujen maassa auto vaan jätetään siihen missä kaupan ovi on. Ei mitään väliä sillä, että parkkeeraamalla vastapuolelle kahden auton reiluun väliin olisi jäänyt katu vapaaksi! Ei mitään väliä, vaan sitten itse ahtaassa paikassa soitetaan torvea sille hölmölle joka tukki kadun.

Taas piti mennä valaisinkauppaan kamoja hakemaan ja joitakin aiemmin kesken jääneitä juttuja tarkistamaan ja joitakin valaisintyyppejä myös vaihtamaan. Olin taas makutuomarina ja tavaroita tarkistettaessa istuin hyvää englantia puhuvan hepun, kai myymälästä vastaavan pöydän vieressä. Tarkistin häneltä mitä tarkoittaa myymälän sisällä ulko-oven yllä metallikirjaimin tehty lause, josta nappasin kuvan. Se on raamatunlause ja sain aiheen kysyä oletteko kopteja kaikki. Hän myönsi ja totesi omistajankin olevan johon oli helppo vastata että epäilemättä. Vihjeen asiasta sain  kassapojan pömpelin seinällä olleesta kristuskuvasta. On täällä aika vahvana esillä uskonto, kun sitä verstaiden, apteekkien ja nyt ison komean kaupan seinillä halutaan julistaa. Lienee vastareaktio kaiken yli kuuluvalle muezzin huudolle ja kaikkialla kaiuttimista kaikuvalle koraanin resitoinnille. 

Kehuin aiheesta myymälän selkeyttä ja hyviä valikoimia, joka ilahdutti kaveria. Pomo halusi näyttää taloa ulkopuolelta, josta selvästi erottui että siinä oli kaksi eri osaa, samoin myymälässä. Rahaa oli pantu sisustukseen ja saatu laatua, jota olin jo ihaillut. Hienoa puu- ja kivityötä, kauniita pintoja, siistiä työtä ja hyvää suunnittelua. Kairosta kuulemma kaikki tekijät. Kehuin suunnittelua ja totesin että täällä Luxorissa ollaan aika konservatiivisia. Itse kaveri oli kotoisin Minyasta, ja siihen oli hyvä todeta että se paikka on vielä vanhanaikaisempi ja hän nauraen hyväksyi näkemykseni.