Taas tapahtui

Pimellä tulla tupsahti porukka, jota veti aikaisemmin nähty puuseppämestari. Abdyn selostuksestä kävi ilmi, että veijari onkin jonkinlainen välikäsi. Fiksu joka kerää tilaukset, osaa ottaa mitat ja miettiä asiakkaan tarpeita, kuten mun kanssa tapahtui. Hän esitti teräviä kommentteja ja mielipiteitä mitoista, joista näkyi kokemus ja ammattitaito. Siksi halusin olla bisneksissä hänen kanssaan mieluumin kuin taas jonkun uuden tyypin. Tämä koptipuuseppä ymmärsi heti kaiken mitä selitin ja halusin ja tiesi ne uudet saranat joita pohdin. Jotenkin tieto uusista tekniikoista vaan tihkuu tarvitsijoille. Jännää, sanoisi Pasilan tyyppi.

Saattaako olla niin että täällä kristallisoituu markkinoinnin portinvartija-teoria? Veijarin kanssa oli sitten tyypit, jotka toteuttavat homman ja heille piti taas kerran selvittää kuivauskaapin ideaa . Saranoista keskusteltiin ja odotan että tiskipöydän yläkaappiin tulee piilosaranat. Sen kaapin saamiseen menee taas muutama viikko, mutta hyvää kannattaa odottaa. Lupasivat vetolaatikoihin liukuvat laakerit, ettei tavitse kiroilla liukumisen kanssa.

Usein kuulemma tapahtuu että nikkari lupaa ummet ja lammet mutta toimituksen kanssa mättää. Abdy uhkasi aikaisemmin vaihtaa kaapin toimittajaa, mutta en halunnut taas uudelleen ruveta selostamaan kaikkea. Nyt väliveijari oli ottanut mukaansa tekijät, jotka lupasivat yläkaapin valmiiksi vernissattuna viikon toimitusajalla. Mulla pinna kestää koska ennen ammattihommissa näyttelyt eivät olleet koskaan valmiit kuin juuri avaushetkellä. Sietokyky sotkuun on siinä kehittynyt, mutta muille sotkun sieto ja leirielämä on vaikeampaa. Yritys puhua mustalaisleiristä vieraille ei toiminut ollenkaan, sillä täällä ei tunnisteta mokomaa. Mustalaiset lienevät ohittaneet vaelluksellaan Egyptin kokonaan?

* * *

Käväisin itärannalla kun sattui pari asiaa. Ensin veneellä lähelle Egyptairin toimistoa, hinta 10.

Veneillä on uljaita nimiä, tuokin on New Titanic. Kaveri yritti iskeä kuvausmaksua!

Lentoja Kairoon löytyi ja ensin tarjottiin päivälähtöä, mutta hinta tuntui korkealta. Yölähdöllä hinta tippui 300. On syytä käyttää pois keväällä maksettu lentolippu, sillä sen kelpoisuus on vuoden, enkä ole varma tuleeko lentoja tämän jälkeen. Paluu samoin lennokilla. Vanhan vaihto ja uusi paluu maksoivat yht. 543LE, joka täkäläisittäin tuntuu paljolta mutta on euroissa vähän, noin 70. Matkaan on useampikin syy, mutta niistä myöhemmin.

Siitä suunnistin Aumeyaan eli siihen kaupunginosaan jossa on monet hotellit (ISIS, Gaddis, Lotus) kävellen, joka on aina suoritus siinä mielessä että pitää koko ajan torjua kyytitarjouksia.

Pitkään kesken ollut hotelli on hiukan edistynyt. Näkymä rannan "pääkadulta" jota turistit talsivat.

Hurjimmat kuskit kysyvät ”Why?” kun kieltäytyy ja kertoo kävelevänsä. Siis asiakkaan pitäisi perustella vossikkamiehelle päätöksensä!

Entisen hotellityömaan, kesken jääneen projektin FOUR SEASON-hotelliksi, iso kuoppa, noin 6m syvänä seisoo tyhjänä rannassa. Nyt on katu vieressä haljennut ja ilmeisesti myös vesijohto/viemäri, sillä kadulla on monta aukkoa ja metallikantta auki ja vesi kohisee kovaa. Kun on maan paine kadonnut, on kadun pohja pettänyt ja tuli kaupungille kallis remppa. Sattumalta tapasin Mehruksen ja vanhan kerrostalonaapurin ”mr Horsen” ja alustavasti tilasin kyydin kentälle ja paluulennolta lautalle.

Malakin velipoika Shinude hoitaa nyt putiikkia. On tehnyt rempan ja hiukan siitinyt paikkoja. Silti ei mitenkään häikäise, paisi värit ja valot.

Sain tukan lyhyeksi ja jalkoihin hoitoa. On äijällä niin kovat ja paksut kynnet, että sai poika likistää leikkuriaan kaksin käsin.
Hänelle tuli puhelu ja sopi seuraavasta asiakkaasta. Puhelu loppui ”ins Allah” ja tartuin siihen, miksi kopti toivottelee Allahin nimeen jotakin. Hän selitti että se on niin yleinen sanonta, ettei se oikeasti merkitse uskomista. Hän saattaa jossakin tilanteissa käyttää kaverille myös ”salem aleikum”-sanontaa, joka siis on muslimin tervehdys. Jotta tavat ovat siinä kohtaa nykyisin aika notkeita. Ostin häneltä purkin rasvaa, 150 gr Face Gream, jota käytän kuitenkin lähinnä jalkoihin, maksaa 10. Kannattaisi tuoda kontillinen, sillä tavara hakkaa kyllä Tummelin laadussa ja hinnassa.

Otin muutaman kuvan uusitusta parturista ja sen julisteista. Seinillä on nuoria naislaulajia, joista tunnistin heikosti SHAKIRAN, mutta en tiedä mitään AVRIL LAVIGNESTA. Kaunistautumisen jälkeen Ritziin kalalle. Siellä oli 6 brittinuorta lippiksineen ja tatuointeineen pälisemässä. Oppaansa kanssa kuuluivat puhuvan politiikan tilanteesta, vallankumouksesta ja demokratiasta ja opas yritti selittää omaa versiotaan niistä. Ravintolan taustamusaa vaivasi sama kuin lännessä, samoja sanoja jauhetaan loputtomasti, tässä ”kristaa gulli liila” tai jotain sinnepäin. Keskimmäinen sana on ”kaikki”.

Pulska poika pitää mua hyvänä asiakkaana. Luulee että olen opas, kun usein syötän eri porukoita täällä ja siksi saan aina alennusta. Kuppila oli taas maalattu ja verhot uusittu.

Kävelin taas takaisin lautalle, yht. siis noin 6-7km lenkin. Kuvasin poliisipäällikön talon viereen ilmestyneitä kuvia, vallankumouksen innoittamaa katutaidetta. Pari kuvaa riittäköön tähän, mutta lisään niistä kuvasarjan joskus.

Tässä esimerkki taidokkaasta työstä, jossa on symboliikkaa ja poliittista herjaa. Joku esiintyy petona ja ikivanhat mytologian hahmot on mukana.

Vossikkakuski väitti tehneensä kuvan ja kun en uskonut, todisti sitä jatkamalla hommaa mustalla liidulla. Kuvan kömpelyydestä johtuen aloin uskoa häntä, sillä se ei vedä vertoja useille taidokkaille töille. kts hevosen kavioita ja muotoa muutoinkin. Tässä ei ole mitään "viestiä", onpa vaan kehno kopio sotapäälliköstä ampumassa nuolta.

Kadulla tuli vastaan vaalea nainen, noin 35v. Ja lykki viidettä muksuaan rattaissa, kun muut taapersivat itse vieressä. Että on tullut tänne kasvattamaan suurperhettä (!), mutta ei ollut muslimiasussa. Oliskohan vaan käymässä ja saa briteissä lapsilisiä.

Kadulla oli 2 kk:n varsa emoonsa sidottuna opettelemassa vossikkana oloa ja tottumassa poskettomaan torvensoittoon ja mp-meluun. On siinä heppavarsalla oppimista ja kärsimistä.

 Lautalla jouduin odottelemaan kauan ja kiinnitin huomioni pariin veneeseen, joissa oli jotakin juhlahumua. Rytmikästä taputusta ja laulua ja hoilotusta. Jonkun synttärit tai sen tapaista. Vietetäänköhän täällä synttäreitä? Tai nimppareita? Olis ainakin saman nimen kantajia helppo haalia jakamaan kustannuksia kakuista ja kolasta, heh.

Tullessa WB rannassa pistäydyin siihen ekaan ”hienoon” länsimaisittain sisustettuun ruokakauppaan siinä mutkassa ylämäkeen, jossa ei kuitenkaan ole viivakoodeja käytössä. Se tuntui kyllä hinnassa, tuli kallis kassillinen. Abdy olikin meillä ja kerroin asian ja hän tiesi heti että on kallis kauppa ja kehotti vaan pyytämään häntä tuomaan kamaa. Selitin että listan tekeminen on vaikeaa kun en osaa nimikkeitä edes englanniksi (eikä hänkään ehkä) saati että tietäisin jotain merkkejä tai arabian sanoja. Viisainta tehdä muutaman viikon välein ostokset Vihreän kyltin S-Marketista TV-kadulla, josta saa sitten kyydin vitosella sillan kautta. Minimiostos on 200, mutta se kyllä tulee helposti täyteen kun ostaa vettä ja muuta juotavaa ja säilyvää kerralla enemmän.