Asuntoesittelyt

Aamupäivällä mentiin sitten katsomaan sitä uutta lomakyläkorttelia, Egyptian Experience" sillan pieleen. Mukaan lähti myyntipäällikkö, taksilla mentiin. Ihan kivoja , eri kokoisia loma-asuntoja, valmiina kymmeniä ja asukkaitakin altaalla. Katsottiin yksiö ja parin makkarin asunnot. Nuorimies puhui hyvin, esitteli suunnitelmat ja vähän myös kaupungin suunnitelmia.

Ehdotin, että alkavat neuvotella golfkentän kanssa jotakin etupakettia. Vitsailin, että olen Luxorin tunnetuin suomalais-kirjailija ja buffaan heidän paikkaansa ilman komissiota. Myyntimies lupaili, että jos tämä idea toteutuu, hän hyvittää minulle jotenkin golfin kautta tai antaa asunnon käyttöön. Eivät olleet itse ymmärtäneet, että golfin vuoksi voisi pohjoismaista löytyä ostajia heidän lomakämpilleen. Poika on ollut myymässä asuntoja Sharmissa ja Hurghadassa ja tuntee golftilanteen niissä. Eli että on kallista ja tungosta. Kun kerroin että täällä kentällä on jo tungos, jos me kaikki 7 suomalaista ollaan yhtäaikaa lähdössä, hän alkoi oivaltaa asian. Ei ole briteille tullut mieleen että 500 000 golfaria kärvistelee kuukausia ilman pelimahdollisuutta lumisissa pohjoismaissa. Kai brittein saarilla pelaillaan läpi talven? Kuka lukijoista tietää?

Niili oli ihan tyyni ja virtaili kuljetellen roskia tuttuun tapaan. Pari äijää souteli raskaanoloisella veneellä pitkääsiimaa, mutkitellen myötävirtaan. Minä olisin varmaan tehnyt sen virheen (?) että olisin vetänyt vastavirtaan. Olisikohan menekkiä savolaisveneille, Suomi-veneen pojat Kesälahdella? Vanha markkinamies heräilee aina välillä, nyt jo toinen vienti-idea.

Juotiin kahvit, mehut ja vedet ja katsottiin kuvat ja ihmeteltiin isoa Caterpillari-merkkistä työkonetta jossa oli myös kiinalaisia merkkejä. Ei ole vaikea arvata missä valmistettu laite. Lopussa kuskia odotellessa saapui paikalle yksi projektin johtajista, joka siis asuu täällä. Hän oli tanakka, 50+ pisamainen brittinainen.

Kyselin myös mahdollisuutta vuokrata kämppiä isommalle porukalle, esim kuukaudeksi ensi talvena ja hän vakuutti kaikkea järjestyvän. Voipi vain hinta olla tämä tupla jota mä nyt oppirahoina makselen. Taidan itse katsella näitä halvempia enkä ensi vuonna maksa kovin monelle välikädelle.

Paluumatkalla kuskiksi asettui hyvää englantia puhuva nuorimies, joka alkoi asiallisesti kysellä meidän näkemyksiä. Saattoi olla paikallisia pomoja, oli puheet sen mukaan. Kun vastasin hänen kysymykseensä, mitä epäkohtia koemme maassa, kuulimme yllätyksellisiä kannanottoja, hyviä.

Hän kertoi heidän (epäselväksi jäi kenen) yrittävän korjata tätä kiivaan kaupittelun ja tyrkytyksen epäkohtaa. Sanoi että hallitus säätää lakeja ja ohjeistaa kauppiaita. Saattoi tarkoittaa Luxorin hallintoa, koska selitti sellaisia, että kauppiaat pyritään sijoittamaan uudelleen ja silloin ehtoihin tulee, että tyrkyttäminen kielletään. Kehuimme erästä kauppaa (Winter Palacen alakerrassa) jossa ei tyrkytetä ja kerroimme Pikon vahvat mielipiteet. Kaveri oli samaa mieltä, että lopputulos voisi kauppiaille olla jopa parempi, jos asiakas saisi rauhassa tutustua ja hinnat olisi näkyvillä. Hän sanoi hallituksen pian vaativan, että hintalistat on esillä myös kaupoissa, kuten ravintoloissa. Se juuri poistaisi koko tinkimisen tarpeen ja huijatuksi tulemisen. Sama hinta kaikille. Tämähän toteutuu jo muutamissa kaupoissa, joita kaikki eurooppalaiset suosivatkin. Jos tämä muutos tapahtuu, saan minäkin varmaan houkuteltua lisää porukkaa kaamosta pakoon.

Castello-ravintolan omistaja on vauras mies. Juteltiin ravintolassa ensin ja kävi ilmi, että heppu puhuu italiaa, jossa on ollut töissä ravintoloissa vuosia. Kehui kuppilansa tasoa ja siisti se onkin. Hänellä on kuulemma italiaano kokkina ja englanilaisnainen tarjoilijana. Siten varmistuu laatu ja asiakaskuntaan päin luotettavuus. Hinnat olivat omituisesti osin samaa tasoa kuin muissakin, esim kala ja pastaruuat, mutta sitten liharuuat selvästi kalliimpia. Olisko eroa raaka-aineissa?   *** lisäys: Ei ollut laatueroa aineissa ja kastikekin unohtui* Naistarjoilija ilmestyi***

Mohamed Abdu pyörittää kaikenlaista bisnestä, mm "Travel Servises Samar Tours" ja www.allegypttrip.com, joka lienee sama firma. Lisäksi hän siis välittää vuokrakämppiä. Castellon heppu vielä lähtijäisiksi varoitti, että vuokrakaupat menee hänen kauttaan.

Heppu soitti ja komensi assistentin asialla, viemään asunnoille. Kävelimme reilun kilsan tuttua Medinaa ja Omar-marketin kohdalta sivukadun päähän. Siellä on 4 kerroksinen talo, jossa 2 makkarin, oh:n ja siistin kylpyhuoneen ja hyvin varustellun keittiön asuntoja ja yksiöitä.

Talo on uusi, miehet vielä laattahommissa ja pölyä siksi rappu täynnä. Yhdessä kämpässä asuttiin ja isäntä kertoi että asukas on hollannista, ja palaa kotiin ensi viikolla. Yllättäen sitten tavattiinkin asukki kattoterassilla, Wolf Waterman. Hän oli kovin mukava ja aikamme kun juteltiin, kävi selväksi että hän on talossa osakas. On 2 holskua ja paikalliset nuoret miehet, jotka asuvat talossa ja pitävät asioista huolta. Hollannin mies on mun ikäluokkaa ja sanoi käyvänsä noin 4 kertaa vuodessa. Talolla on nimi ja kotisivut: www.obeliskhouse.info. Puh. +31(0)653 358 200.

Vuokra jäi vielä sitten avoimeksi. Wolf kertoi syövänsä näiden paikallisten partnereidensa kotiruokaa eikä ollut siksi kovin kiinnostunut Heinin ravintolasta. Totesi vaan syövänsä Amterdamissa hollantilais-indonesialaisia ruokia ja siksi syövänsä täällä mieluummin egyptiläistä.

Tämän hienon kohteen vertailuksi halusin vielä nähdä toisen luvatun kohteen. Vitsikästä oli, että saapastelimme peräkanaa nykyiselle kotikadulle ja tarjolla oleva asunto on kahden talon päässä. Omistaja oli kuitenkin "seilaamassa" eli omistaa jonkin veneen. Siksi emme päässeet kämppään sisälle, mutta olosuhteet on tunnettuja, katupölyä ja -melua myöten. Sovittiin, että soitellaan ja sovitaan esittely, kun kerran nyt tiedetään osoite. Siihen on helppo sovittaa Matti ja Iiris mukaan demoon. Seuraava helppo mahdollisuus on jututtaa vastapäisen pikkutalon isäntää, koska sinä selvästi on asunut ulkolaisia.