Änkyrämadot ja muut öttiäiset
Satuin kuuntelemaan YLE Areenasta 25min jutun madoista. Olipas mielenkiintoista enkä ihmettele että tietojaan kertonut professori Heikki Setälä oli aiheeseen innostunut. Hän kertoi peltolieroista, kastelieroista ja niiden tärkeästä merkityksestä maan kunnolle, maanviljelylle ja yleensä kasvulle. Hän jopa on nimennyt metsissä vaikuttavan änkyrämadon maan ja kai samalla maapallon tärkeimmäksi olioksi, sillä metsän hyvinvointi riippuu siitä ja sen eloperäistä ainesta hajottavasta merkityksestä.
Muutoinkin madot ovat korvaamattomia maan muokkaajia, jotka muuttavat mullaksi kaiken sen lehtiaineksen jonka puut ja pensaat tuottavat ja syksyisin pudottavat. Jutussani ”maapallo kasvaa” kerroin jostakin oppimani asian, että maapallon materia kasvaa hämmästyttäviä määriä vuodessa yhteyttämisen seurauksena eli pystyy tekemään maa-ainesta auringon voimasta. Se määrä on käsittämättömän suuri, tarkista sieltä haulla ”luonto”.
Kastelierolla on tumma pää, jossa sillä on elimet joilla se tunnistaa valon määrän ja kosteuden maan pinnalla, jotka molemmat ovat sille tärkeitä. Lierot elävät koko elämänsä yhdessä kolossa, josta ne ulottuvat noin 15cm ympyrän alalta haalimaan syötävänsä. Mato voi elää 10v. joka on aika reilu ikä noin pienelle otukselle.
Lähtevät ne silti siitä käytävästä parista syystä, nimittäin sadetta pakoon, jos vettä tulee paljon. Toinen syy on ”sosiaalinen”, asia jonka on suomalainen tutkija selvittänyt. Ne nimittäin hakevat kumppanin suvun jatkamiseen lähistöltä ja siinä asiassa ne tutkivat tarjokkaiden pesäonkalot ja vertaavat niitä. Parhaan onkalon ylläpitäjä kelpaa, ihan kuin kolopesijälinnuilla.
Näin ihmisten mielissä se on hassu juttu, sillä lierot ovat kumminkin kaksineuvoisia, eli niillä on molemmat vehkeet, mutta silti suvunjatkoon haetaan kumppani. Kai ne sitten nauttivat siitä hommasta tuplasti? Tekee gutaan yhtäaikaa kahdesta paikasta? Sukuelimet ovat siinä renkaassa joka madolla on keskivartalossaan.
Tohtori toisti myös tutun asian, että kourallisessa multaa on enemmän kuin 10000 eliötä ja hän laskeskeli että hehtaarilla on matoja noin 500 kg. Siitä määrästä voi hyvin verottaa onkireissun syötit. Hassu yksityiskohta oli myös hänen tutkijaryhmänsä tekemä havainto, että joissakin tilanteissa mato pystyy erittämään ainetta, jolla se tainnuttaa muutamaksi kymmeneksi sekunniksi muurahaisen eli juuri sen verran että pääsee koloonsa pakoon. Eipä ole silmiin sattunut että isompi joukko murkkuja raahaisi kastematoa tms pesäänsä.
Toisaalta luin kerran tiedon että murkkuja on meillä metsissä yhtä paljon painoltaan kuin on muita elikoita yhteensä. Siihen sisältyy siis hirvet, karhut, oravat, ketut, kaikki. Nämä hajatiedot yhdessä todistavat että kaikki riippuu luonnossa toisistaan, mitään ekolokeroa ei voi tyhjentää ilman että se vaikuttaisi muihin olentoihin.
Siksi ei pidä käyttää mitään kasvimyrkkyä, ei edes paljon väärin perustein mainostettua Rounduppia, eikä sen puoleen Raidikaan mikään terveyscoctail ole kenellekään.
Kaiken kaikkiaan nykyihminen käyttää aivan liiaksi kaikenkarvaisia kemikaaleja, joista puolestaan yhdessä muodostuu terveysongelmia, joista tutkijatkaan eivät saa selvää. Kemikalisoituminen vaikuttaa mm ihmisen spermaan ja siten heikentää lisääntymistä. Tosin juuri se ei ole kovin suuri huoli tässä liikakansoituksen tilanteessa, mutta kemikalisaatiolla on muita tuntemattomia vaikutuksia. Juuri tuli tv-dokkari joka käsitteli autismin jyrkkää lisääntymistä, jonka syystä ei olla selvillä.
Kommentit