Heimo, klaani, alaklaani, suku, perhe

Suomen kieli eroaa siinä, että monessa muussa kielessä ei tehdä eroa suvun ja perheen välillä, vaan niistä käytetään samaa sanaa. Englannissa family kattaa molemmat käsitteet.

Heimo on afrikassa ja muualla ”kehittyvissä” maissa yhteiskunnan peruselementti. Sen tajuaa kun katselee maailman menoa. Aika hätkähdyttävää oli kuulla, että juuri kesällä itsenäistyneessä Etelä-Sudanissa oli syntynyt taisteluita heimopohjalta. Vaikka vaaleissa kaikki olivat itsenäisyyden kannalla, heti löytyi niin suuria ristiriitoja että pyssyt otettiin esiin. Heimot taistelivat eduistaan.

Käsite alaklaani tuli silmiini lehtijutusta, joka kertoi somalipakolaisten haastatteluista ennen Suomeen tuloa. Perusteellisen haastattelun yksi kysymys oli klaanin jälkeen alaklaani. Järjestelmä on ikivanha ja siksi niin vahva. Tuhansien vuosien kokemukset ovat osoittaneet, että vain suku, klaani ja heimo antavat turvan. Kyse on lopulta henkiinjäämisestä järjestelmän turvin.

+)  Nyt ovat liikkeellä heimot Libyan itäosasta, vaatimassa itsemääräämisoikeuksia valtion sisällä. Nämä heimot kokoontuvat juuri Benghasissa, jonka ympärillä heimot asuvat. Sieltä myös alkoi kapina joka sitten diktatuurin kaatoi. Heimojen edustajia oli koolla 200, joten siellä on mukana alempia kyläpäälliköitä. Asiantuntujat ennustivat jo varhain, kapinan alussa, että uuden yhteiskunnan rakentaminen Libyaan tulee olemaan vaikeata juuri heimojen suuren vaikutusvallan vuoksi. Kun joukko on yhtenäinen ja pitää tiukasti kiinni omista eduistaan, on yhteistyö hankalaa. Gaddafi oli tarpeeksi kova jätkä murtamaan heimopäälliköinen niskoittelun, armeija tukenaan. Itse G oli beduiini ja asui valtiovierailuillaankin teltassa, joka sitten pystytettiin eksoottiisiin paikkoihin Euroopassa.
* * * * *

Meillä heimoista on puhuttu aika teoreettisesti, savolaisista, karjalaisista ja hämäläisistä. Ne kai olivat asujaimiston jako joskus aikojen hämärissä. Missähän vaiheessa pohjalaisuus on muodostunut? Paikannimien selvittely kertoo paljon siitä, miten suomen heimot ovat sysänneet lappalaisheimot edellään pohjoiseen. Kyllä siinä hommassa on keihäitä käytetty ja kirveetkin heiluneet. Lappalaiset jäivät tappiolle ja vetäytyivät pohjoiseen.
Minulle historia ei ole kertonut, toimivatko nämä eteläiset heimot yhteistyössä, vai oliko suunta muutoin luonteva. Itse kuulun uusimaalle eli rantaruotsalaisten alueelle syntyneeseen asutukseen, jossa ei varmaankaan heimotausta ollut kovin vahva. Suku sen sijaan toimi suojaverkkona ja naimakauppoja suunniteltiin sen mukaan että aina olisi jossakin tukea saatavilla. Ei se entisten aikojen meininki niin paljon eroa siitä, mitä tapahtuu nyt jossakin Intiassa tai kaikkialla Aasiassa. Pakkoavioliittoja oli entisaikojen Suomessakin paljon.

Egyptissä ”familyn” merkitys korostuu joka käänteessä. Kun alustavasti juttelimme WB:lle rakentuvasta talosta ja sen pitkäaikaisesta vuokraamisesta, oli ”myyjän” yksi argumentti sellainen, että asuessasi tässä talossa kuulut perheeseen ja nautit sen suojaa. Saksalainainen, joka oli asuntonsa samanlaisella kaupalla vuokrannut, kertoi tapauksesta, jossa oli telonut jalkansa. Siinä oli ”familyn” miehet hänet kantaneet hoitoa samaan ja huolehtineet toipumisajan avusta. Se vaan kuuluu asiaan täällä.

Naapuriapu kun on useimmiten sukuapua, joka taas johtuu siitä että suku asuu hyvin tiiviisti kimpassa. Suvun maista aina lohkotaan uudelle talolle paikka. Tai kaupunkioloissa suku rakentaa kerrostalon, jota sitten jatketaan kun tarvetta on. Ylöspäin on tilaa ja pilarien päissä aina tartuntaraudat seuraavalle kerrokselle. On kätevää pitää kanalaa katolla keskeneräisessä talossa. Suomalaisille se olisi sikala?

Meikäläisissä kuvioissa sitä ajattelua on sovellettu Karjalassa. Suurtaloissa on asunut suuri suku ja saman katon alla on talon toisessa päässä ollut karjasuojat. Onpa selvitetty ja todettu, että kun lehmät asuivat alakerrassa, niiden lämpö piti talvella talonkin asuttavassa lämmössä. Olisiko siitä tullut vitsi että hajussa kasvaa hyvin. Bomban talo Lieksassa on esimerkki. Näistä ajoista ja tavoista saa lukea Kaari Utrion kirjoissa. Lievempi perinne on ollut syytinkimökki kantatilan mailla.

Näistä heimojen yhteyksistä kalpea esimerkki meillä ovat osakunnat. Niissä näkyy ajatus oman läänin tai heimoalueen nuorten yhteistyöstä ja avunannosta, edes opiskeluja tukemassa. Taistelut vaan on käyty kuorosotina tai vastaavana suukopuna. Mutta eipä sitten olekaan niin suurta tukea saatavissa kuin eteläisemmissä kulttuureissa suku antaa.

Vahva kunta- ja valtiorakenne on meillä korvannut heimon, klaanin ja suvun verkoston hyödyt. Se ei kuitenkaan ole yhtään parempi ihmisen henkisen hyvinvoinnin kannalta. Juuri luin jostakin, että ihmisen syvimpiä tarpeita nukkumisessa on turvallisuuden tunne. Alkukantaisissa yhteisöissä ja myös laumaeläinten parissa se on elinehto selviytymiselle. Porukka luo turvaa. Siitä johtuu pohjoismaisen hyvinvointivaltion asukkaiden pahoinvointi, yhteisöllisyyden köyhtymisestä?