ke 19.1.2011 reippailua

Paavo on palannut ja soitti Heinin luota, kun oli hävittänyt Luxor-kännykän jossa mun numero oli. Totesimme jälkeenpäin että on hyvä kun on tällainen tukikohta, kantakuppila, jonka kautta yhteydet pelaa. Tapasimme sitten ISIS pihalla ja juttelimme menneistä, nykyisistä ja tulevista. Hän on tällä kertaa vain pari viikkoa kun ei kuulemma saanut aikaansa kulumaan Hesassa. Oli saanut tosi edullisesti dumppimatkan. Katselkaa muutkin tarjouksia, vielä ehtii golfaritkin minun hyvään seuraani. Täällä on nyt paras pelisesonki ja pallo lentää minullakin paremmin kuin kesällä kotona.

Tenttasin Heiniltä paikkaa missä hän asuu ja siihen tarvittiin google eart. Suunniteltiin sitten minulle retkireitti kävellen. Kirjasin näkemäni jutut taas lapulle. Matka kulki siis katuja, ensin Maritimin suuntaan suuren aukean reunaa, tv-kadun eteläpäätä isoon risteykseen. Se oli suljettuna autoilta ja kun kysyin poliisilta miksi, ei hän osannut kieltäni. Sanoin sitten "Mubarak" ja hän nyökkäsi. Ehkä se oli hänelle helppointa, sillä se ei ollut totta. Näin retken jälkeen tv:stä, että M oli juuri tänään Sharm el Sheikissä isännöimässä Arabiliiton kokousta. Mutta siis joku tärkeä "hallituksen" juttu oli syynä.

Risteyksestä tiukasti vasemmalle, rautatien yli ja pitkälle, uudelle leveälle kadulle, jolle G ei tiedä nimeä. Siinä on leveä keskikaista, joka oli paikoin vieläkin lammikoilla toissailtaisen sateen jälkeen. Tietä oli kiva kulkea kun siinä keskellä on yhtenäinen koroke, molemmin puolin ruohokaistaa. Reunakivi on niin korkea, että siinä on mummojen mukava istuskella ja miettiä mustissaan maailman menoa. Pikkulapset koko ajan huutelevat "helloa" väsymiseen asti, siis minun. Röyhkeimmät natiaiset, alle kouluikäiset, lisäsivät perään mani, mani.

Matkalla tv-katua kirjasin mielenkiintoisia myymälöitä, oli Volvo ja Hyundai-kauppa, Bridgestonen renkaita, Salama-furniture, AVON Egypti, lienee kosmetiikkaa, vaikka näytti vain toimistolta. Katselin oikealle jäävää suurta aukeaa, jonka keskeltä kuljin eilen. Täytyy edelleen ihmetellä, että siihen on sallittu kipata kuivaa rakennusjätettä, sillä se kaikki on seuraavan rakentajan kiusana. Alue on selvästi varattu "kaavoituksessa" rakentamiseen, sillä sitä halkoo pari viemärilinjaa ja kymmenkunta taloa on jo rakenteilla.

Siinä taas tapahtui vanha temppu. Kaveri ajoi moottoripyörällä (tunnempana mp) ohi, pysäytti ja moikkasi. Kun tulin lähemmäs, hän selitti olevansa hotellini kokki ja menossa kotiinsa tarjoten kyytiä. En tietenkään tuntenut miestä eikä hän minua, joten meistä ei tullut kavereita. Naureskelin mennessäni noita mp.miesten kypäriä. Hyvin yleisesti on käytössä halvin mahdollinen rakennuskypärä, joka on lätkäisty liinan päälle nauhat auki. Jos jotain sattuu lentää kypäri kauimmaiseksi ja toivottavasti liina sitten suojaa pääparkaa. Ja se helvetillinen torvensoitto, älyttömän kovaa ajaminen ja vaimentamattomat pakoputket. Totesin mielessäni, että yhtä hulluja ovat motoristit kaikkialla, meteliä pitää olla. Mutta kyllä näitä henkisesti keskenkasvuisia on täällä selvästi enemmän. Eikä kukaan/mikään hillitse huimia ylinopeuksia tai turhaa torvensoittoa ja niitä torvia on kaikenlaisia, hirveitä ja vielä hirveämpiä ääneltään.

Vastaan tuli pari poikaa fillareilla, toisella kaveri tangolla ja toisella KOIRA siinä tangolla killumassa. Melkoinen näky ja sirkuskoira! Roskapartio tyhjensi pönttöjä. Tarvitaan 3 miestä, pressu ja leveä kuokka. 600L painava metallisäiliö nurin pressun päälle, rojut kuokalla pressulle ja se miehissä auton lavalle, jossa 2-3 vielä "lajittelee" ja läjittelee roskat. Kenelläkään ei ole hanskoja, kypäriä tai hengityssuojaimia, mitäs turhista. Kyllä pöly lentää ja bakteerit pölisee!

Oli ihan pakko ottaa kuva, kun oli siinä tien vieressä taas vesilaitoksen asema ja hieno teksti seinässä kullanvärisin kohokirjaimin. Sama juttu kuin taannoin WB:llä, mutta teksti oli nyt se tärkein ja tosi mahtipontisena. Juomaveden puhdistusprojekti ja pumppulaitos, jonka on kustantanut Amerikan ystävällinen kansa. On saatu hieno kuva lähettää jenkkeihin tekstistä. Kun otin kuvaa juoksi siihen heti ukko juttelemaan ja kai yritti saada kuvasta tippiä, luulen!? Etenin vaan reitilläni karskisti. Samalla leveällä kadulla oli tapahtunut ilmeinen huti suunnittelussa, sillä parinkymmenen metrin välein oli asvaltti kaivettu ylös reilulta metrin alalta ympyränä ja keskelle valettu betoninen puolipallo, jossa kansi metallia. Mietin miksi moinen, kunnes tulin valamattoman kohdalle ja siinä selvisi, että oli kaivon kannet jääneet noin 25 cm asvalttipintaa alemmaksi, kun tien pinta oli viimeistelty. Oli komea katu puoliksi käyttökelvoton syvien kuoppien vuoksi. Ja nyt moka oli korjattu nostamalla kannet asvaltin tasalle lähes kilsan matkalla. Oli mahtanut Samir Farak raivota jollekulle?

Löysin sitten sen kohteeni eli talon josta hollantilaispariskunta oli palannut kiukkua täynnä kotiin. Kahvila oli kyllä alun perin perustettu älyttömään paikkaan, keskelle köyhää asutusta eikä mitään läpikulkuliikennettä, vain motoristeja ja mummoja. Paha virheinvestointi, joita ei kenellekään soisi. Tyhmyydestä sakotetaan, sorry! Muut pikku puodit olivat tosi vaatimattomia reitin varrella. Tosin yhden kyltit oli komeat, suuret TOYOTA tekstit mutta puoti vaatimaton varaosakauppa. Nekin todennäköisesti väärennöksiä.

Siinä oli karttamuistini pettää ja oli pakko soittaa Heinille, että mistä pitikään oikaista radan poikki. No neuvoja sain ja lähdin tarpomaan. Varmistin reitin parilta 14v. tytöltä, joista toinen hoksasi heti asian, toinen oli ihan ulalla. Kävelin kilsan verran ja tulin risteykseen, josta olisin lähtenyt vasemmalle. Siinä oli poliisien (5) vartiopiste ja yksi, selvästi porukan pomo, huikkasi minut teelle. Istuttiin puun varjossa, poliiseilla vieressä mellakka-aitoja valmiina sulkemaan katu. Juteltiin kaikenlaista ja selviteltiin kotimaat, (Nokia-Nokia), perheet, asumiset, monettako kertaa täällä, kaikki tavanomaiset. Mutta se joka osasi vähän eng, ei sitten ymmärtänyt kun kyselin siitä, että täälläkin rakennetaan aika paljon. Buillding oli outo sana, mutta selvisihän sekin pienellä viittoilulla ja selittelyllä. Totesi jepari, että on kovin köyhää aluetta, ei ole varaa rakentaa. Enimmäkseen siinä talot ovatkin 2-3 kerrosta. Mutta melko paljon oli taas teillä hiekkakasoja ja betonirautaa rakentamisesta kertoen.

Poliisi vastaili välillä radiopuhelimeensa ja kertoi että he ovat siinä suojelemassa kristittyä kirkkoa, joka olikin takanamme. Tarkisti olenko kristitty, mutta ei tainnut ymmärtää käsitettä ateisti. Lienee aika outo juttu täällä. Vielä kertoi jepari palkkansa kysymättä ja se on 500LE kuussa. Ja hän on pikkupomo, alikersantti tai jotain. Sattui kulkemaan söpö tyttö ohi ja siitähän saatiin hyvä jutunaihe, miesten juttuja naimisista ja naurua piisasi. Join siinä lasillisen makeaa teetä, epäillen ettei poikien hygieniakurssi ollut suoritettu. Kysyivät mitä oli repun pikku kotelossa ja kun otin esiin vanhan nokialaiseni, rupesivat nauramaan. Jeppe näytti, että on hänelläkin vanha romu, mutta sitten uudempi myös. Minulla sattui olemaan tämä kamerapuhelin mukana ja sain hyväksyvää mutinaa, kun selitin että vanha on vain Luxoria varten.

Se kartasta katsottu ylikulku oli poliisien mukaan sulki ja minun piti edetä toista kautta. Katselin mennessä pikku puoteja ja totesin, että köyhää lie elämä, kun hedelmäkojussa oli 4 laatua, tomaatteja, sipuleita, valkosipuleita ja mandariineja. Tarjonta oli sovitettu kysyntään ja ostovoimaan. Siinä yksi saksalaisen oloinen vanha turistimies katseli yhtä 5 kerroksista taloa kovin tarkasti, kuin ostaakseen. En viitsinyt alkaa juttusille, mutta itsekseni mietin, että aika moni varmaan ostaa näitä. Heinin kanssa oli juuri juteltu aiheesta ja hinnoista ja hän totesi että täältä saa kaupunkitalon 10000 eurolla. Kerroin omasta talohankkeestani ja hän nauroi että samalla rahalla mitä meillä saa 122 neliötä saisi Luxorista ainakin 600 ja uima-altaan.

Reittini johti tuttuun paikkaan rautatieaseman taakse josta aseman alitse portaita kavuten ja siitä sitten kämppää kohti. Matkalla vielä ruokaostoksia, falafelia ja pakollinen vesipullo. On kraanavesi ollut niin huonolaatuista, että nyt on syytä tehdä ruoka ja kahvit pulloveteen. Kaikkiaan kävelin kolmisen tuntia ja varmaan 7-8 kilsaa, ehkä enemmänkin.