Monen ihannemaa on aika pettymys usein siirtolaisille. Työttömyys ja varsinkin huonot palkat ovat vitsauksena, kuten näyttää kehitys menevän meilläkin.

http://suomenkuvalehti.fi/blogit/americana/apua-korporaatioille-ei-koyhille

Minulla ei ole koskaan ollut halua mennä jenkkilään. Lähellä olen käynyt kääntymässä, Välilasku Kanadassa matkalla Jamaikalle. Olen aina vierastanut Manhattanin ja muiden citykeskustojen korkeita torneja, sillä ne ovat jotenkin epäinhimillisiä mittakaavaltaan. Siksi en haluaisi niitä Hesaankaan. Niitähän pykätään nyt jo joka puolelle, Kiinaankin nousee jättitorneja sadoittain, Moskova ja Tallinna on jo pilattu niillä.

 

Vuosien varrella on tullut käydyksi lähes kaikki Euroopan maat. Puuttuu vain Albania, Bulgaria, Irlanti ja Puola. Jugoslaviassa kävin silloin kun se oli vielä Titolandia, eli nämä siitä irtaantuneet pikkuvaltiot ovat jääneet väliin ja jäävätkin. Nykyisin ei enää tee mieli juurikaan matkustaa, lentäminen on ihan riesa. Jos täältä pääsisi junalla, voisin innostua käymään ainakin Krakovassa. Bussireissu sinne ei innosta.

Olen useasti koettanut etsiä juna-laiva reittiä Afrikkaan, ensin Tunisiaan ja sitten Egyptiin, mutta en ole mitään löytänyt. Johtuu siitä ettei ole hakutermit ja kielet hallussa. Kuitenkin on runsaasti laivaliikennettä eteläisestä Euroopasta Alexandriaan ja Port Saidiin, mutta miten ne löytäisi? Italiaan pääsee kätevästi rautateitse.

 

Espanjassakin on tullut junailluksi, mutta siitä on jo vuosikymmeniä eli nämä tosinopeat on vieraita vehkeitä. Täytyy vaan toivoa ettei rautateillä yleisty tuo typeryys mitä näytti olevan mukana viimeisessä onnettomuudessa Compostelassa. Jos veturikuskit alkavat kilpailla ylinopeuksilla, on se sen luokan hulluutta, että se pitää estää joillakin teknisillä ratkaisuilla. Kun jo lentokoneitakin voidaan ohjata maasta, pitää junakin saada jarrutettua kaukokäytöllä.

 

Suosikkikaupunkejani ovat olleet Budapest, Lontoo ja Amsterdam, joita ehkä vieläkin voisi suositella, vaikka en ole niissä käynyt tällä vuosituhannella. Ainoa ylikorkea rakennus josta tykkään on se kurkuksi lempinimetty sikarinmuotoinen Lontoossa. Sen suunnittelu oli nerokkaissa käsissä, lopputulos kaunis, erikoinen ja hyvin ekologinen, sillä sen ilmastointi on painovoimainen!