Retkinen 19.2.2014

 

Teimme Jannen ja Mirvan kanssa pikku retken. Ensin vuokraemännän savitaloa katsomaan ja teelle. Pääsimme myös katolle jossa oli tipuja kasvamassa isoiksi kanoiksi, nyt tuskin punatulkkua isompia. Katselimme vanhan talon tarkoituksenmukaisia rakenteita. Olimme yhtä mieltä että meillä kotona asutaan turhankin korkeatasoisissa taloissa ja asunnoissa. He kun olivat hiljattain käymässä Etiopiassa, heillä on hiukan näkemystä ja vertailukohtia.

 

Kiva pikku anekdoottikin tuli esiin. Olivat kuulleet jossakin kuppilassa minusta ja blogista. Mutta se kertoja ei ollut Panda. Jossakin siellä Kontulan suunnalla mulla on joku toinenkin lukija. Tunnusta heti! Tunsivat muuten Mustan Paraatin ja sain olla hiukan olevinaan, että mun poika oli sen laulaja ja vetäjä.

 

Kävelimme sitten läpi tästä pikku talosokkelosta, jota olen kaikille muillekin näyttänyt. Sieltä tullaan Habun temppelille ja siitä ohi ja edelleen muurin viertä, talojen ja peltojen ohi muurin nurkkaan. Siinä olikin kaivausten poikia lounastauolla ja tarjosivat meillekin osaa ateriasta. Ei ollut meille sopiva hetki kun olimme juuri olleet aamupalalla. Parikin kertaa oli Hassan ajanut ohi kaivaushankkeen maasturilla ja kyselin mahdollisuutta mennä lähemmäs katsomaan. Mutta eihän noi tutkijat halua että töitään häiritään.

 

Matka jatkui Malqatan kaivausten ohi koptiluostarille. Meidän kanssa kulki nainen kantaen päänsä päällä melkoista ruohakasaa. Hän oli sitkeä ja ruinasi tippiä, vaikka ei mitään apua ollut annettu tai saatu häneltä. Lopulta annoin 2 kolikkoa ja sitten taas portilla oli poliisi käsi ojossa. No ukkokin sai hiukan rahaa, vaikka eihän se mikään sääntö olekaan. Samalla portinavauksella tuli sisään myös autolastillinen kopteja, jotka olivat ihan aidosti uskontoaan harjoittamassa myöhemmin kirkossa.

 

Mentiin vielä ”kirjastoon” joka oikeasti on kirjakauppa ja rihkamakioski. Sillä lienee merkitystä luostarin toiminnalle, kun nunnat kovasti tarjosivat tuotteita ja esittelivät kaikenlaista. Yksi varma ostos olikin punaviini, jonka etiketissä oli pari piispankuvaa ja ristit tietysti. Sopisi ehtoollisviiniksi, mutta menee nyt ilman kovin suurta hartautta parempiin kurkkuihin.

Poispäin tulimme hiukan kiertäen kanavan rantaa, Myriamin ent talon ohi ja kerroin tietenkin tarinan, jossa hän menetti rahansa avierossa, tuttuun tapaan. Ehdimme hiukan rupatella ja palauttaa nestetasapinoa, kunnes tuli aika nuorelleparille lähteä felukka-retkelle. Samaan saumaan tuli Päden porukka joka myös oli menossa joelle. Harmittelimme ettei koordinaatio ollut pelannut paremmin. Olisivat voineet jakaa autokyydit ja veneen.