Pergolaa varten hankittiin puutavaraa. Johtuen siitä, että vientiin toimitetaan vaan isompaa kamaa, lankkua ja lautaa, ei lautatarhoilla ole ollenkaan tarjolla listoja tai esim 2x2” kamaa. Siis ostettiin lankkua määrämittaan. Abdy oli hiukan ihmeissään että tiesin lankkujen vakiomitan ja pystyin siksi antamaan ohjeet, ettei tullut hukkapalaa. Lankut oli sitten vietävä puusepänverstaalle sahattavaksi, sillä lautatarha ei sitä tee, ei edes katko. Olisi tuotekehittelyn paikka sinne ja säästyisi ostajalta paljon vaivaa ja kuljetteluja. Ei ole oikein perinteitä puusta tekemiselle?

Sahauksen jälkeen sitten kolmipyörä toi rimat pihaan ja alkoi mietintä jatkolle. Abdy esitti että valetaan joka tolpalle pieni betonikakku, mutta koin sen liian työlääksi. Ehdotin että kastetaan rimojen päät ruokaöljyyn, mutta hän torjui ideani ehkä hyvällä perusteella, ettei se suojaa pitkään koska liukenee veteen. Voi olla ja sitten oli tarjolla vaihtoehtona käytetty moottoriöljy, mutta sitä en halunnut luontosyistä. Lopullinen ratkaisu sitten tuli siitä, että leikataan vesipulloista 10cm pohjapalat ja pannaan tolpat niihin sekä täytetään se sementti-kipsi-valulla. Siinäkin on kyllä teoreettinen vaara lahon edistämiselle, jos se kipsi ei ole tiivis ja sitten kasteluvesi alkaa mädättää rimoja. Sade kun ei yleensä ole haitta.

Aion jättää rimat käsittelemättä, sillä ne harmaantuu sopivaksi ja väri muistuttaa kasvien runkoväriä. Liitoksista tuli hiukan pohtimista, sillä hänellä ei ollut poraansa ollenkaan puuteriä. Niitä sentään löytyi, mutta ei sopivia ohuita pultteja, vaan niitä joudutaan räätälöimään kierretangosta. Rautakauppias oli tarjonnut vanhanaikaisia puuruuveja talttakannalla, mutta opastin että ei ainakaan minun ranteeni kestä sadan ruuvin kiertämistä. Hän osti sitten kadonneen tilalle uuden ristipääruuvin pääkappaleen vääntimeen ja käytetään 8cm ruuveja joka liitos ei ole paras mahdollinen, mutta saa kelvata. Onneksi hökötys ei ole kovissa rasitteissa, sillä viiniköynnökset ja kukat jäykistyvät lähes itsekantaviksi, kunhan saavat alkuvaiheessa tuen.

Hankintoihin kuului vielä parin metrin pituinen kettinki ja lukko, jolla saan fillarin varjoon ja haitatuksi varkaan hommia, kun se on kiinni kattorappusissa. Yksi projekti on vielä kasata katolle piikkilanka-aita varkaita estelemään. Kehotin Abdya asentamaan metriset metallitolpat vinoon kuten on nähty vankiloissa. Nekin istutetaan ämpärin kokoiseen betonikakkuun. Mahdollisia rosvoja helpottaa suuresti naapurikahvilan kiviaita, jonka kautta on helppo pyrkiä katolle.