Kiihkeä aktivisti sanoo, että kansa antoi armeijalle "kultaisen mahdollisuuden" tammikuussa, mutta armeija munasi eikä käyttänyt tilaisuuttaan. Joku muukin arvoi että armeijan arvostus on "from Heroi to zeroi" eli sankarista nollaan. Armeija tietenkin tekee niin kuin sitä johdetaan, kenraalit ja everstit päättävät. Egyptissä on kokemusta myös sotilasvallankumouksesta, jonka perusteella kansa on armeijaa ihaillut ja rakastanut. Mutta nyt se on loppu.

Kansa vaatii armeijaa sivuun ja valtaa siviileille. Sen on oltava tavoite, tottakai. MUTTA. Siihen on sanottava että ei se käy kädenkäänteessä. Tosin sen käänteen armeija on jo muninut, mutta silti ollaan tilanteessa, että olisi vaarallista siirtää valta noin vain sormia napsauttamalla "kansalle", sillä mikä se kansa on - kuka sen suulla puhuu. Kyllä nuorilla olsi ollut aikaa rakentaa poliittisia organisaatioita ja itse valmistautua vallanvaihtoon. Mutta en ole nähnyt tai kuullut esimerkkejä mistään valmiudesta.

Tuntuu näin puusta katsoen että Tantawin aikataulu, eli parlamenttivaalit nyt ja presidentinvaalit heinäkuussa, olisi realistinen. Parlamenttivaalien jälkeen nimitetään uusi hallitus, täysin siviileistä, paitsi ehkä puolustusministeri ja pelkään pahoin että myös sisäministeri pitää olla sotilas.

Mutta heti pitisi lakkauttaa salainen poliisi ja hajottaa kaikki ne organisaatiot jotka ovat pitäneet diktatuuria pystyssä. Jonkinlaisissa poliisitehtävissä oli muistaakseni 1,3 milj ukkoa. Olen kirjannut luvut tammikuussa blogiin. Jäljelle pitää jättää tietysti järjestys, liikenne ja turismipoliisi ja ruveta maksamaan heille kunnon palkkaa, ettei tarvitse kansaa sakottaa pikku rikkeistä huonon palkan takia. Kun miljoona pannaan pihalle, lopuille voi maksaa kunnolla.

Tässähän tätä jo tulikin kunnon neuvoja yhden valtion perustarpeiksi. Mutta vielä se neuvo että opetelkaa nuoret nyt kiireesti tekemään politiikkaa, ulkomaankauppaa, diplomatiaa. Pelkkä uho ei riitä, pitää osata tehdä myös käytännön hommia.