Kämpässä on ollut yllättäen erilaista vikaa ja harmia. Onneksi on tämä laaja suku joka on tähän asti hoitanut asioita kiitettävästi. Eilen soitin jääkaapista Samirille, jonka kanssa voimme puhua puhelimessa. Hän vaan puhuu tosi nopeasti että minulla on vaikeuksia pysyä tasalla.

Kahtena päivänä olen lähtenyt kaupungille asioille lukitsematta ovea. Olen vain loksauttanut liikuvan kielen varassa oven kiinni, jotta yleensä sain sen palatessa auki. Täällähän ovissa on kansainvälisen tavan mukaan kiinteät kahvat ja ovi avataan aina avaimella, joten se suojelee kyllä normaalisti. Mutta tyylinä on silti painaa päälle turvakieli ja ovessa on vielä toinenkin varmuuslukko. Mutta en ole vaivautunut, sillä alaovi on yleensä lukossa.

Äsken tapasin portaassa naapurin asukkaan, joka asuu kämpässä joka oli minulla viime talvena. Näkyy olevan brittinainen täkäläisen miehen kanssa, joka sitten tarkoittaa että he ovat solmineet orfi-liiton, kirjallisen avion joka edellytetään jotta voi asua yhdessä. Nainen lie viisissäkymmenissä, aika tukeva, ei nätti eikä nuori, mutta täällä kaikki eurooppalaiset kelpaavat.

Lukkorempan lisäksi on ollut harmia tv-kakesta, joka toimii huonosti. Niin huonosti että jätin viime yönä kojeen päälle ääni mykkänä, sillä en tahdo saada sitä pysymään kanavalla.

Jääkaappia eivät saaneet korjattua ja ymmärsin että uusi tai ainakin toimiva tuodaan huomenna tilalle. Basim otti kassillisen herkästi pilaantuvia ruokia ja tuo huomenna takaisin. Oven uusittu lukko toimii hyvin, tv jotenkin ja jääkaappi kai tulee kuntoon. On ollut souvia enkä voinut lähteä kävelylle kuin lyhyesti kauppaan.