Lakko ja muita yhteiskunnallisia havaintoja

Aleksandrian (=Alex) kirjaston pihalla oli äänekästä menoa. Parisataa, enimmäkseen nuorta ihmistä piti melua katsoen pihalle viritetyltä screeniltä videoesitystä. Heti riensi luokseni ”lakkovahti” Yasmin Gazzarine (nimi vaikuttaa italialaiselta ) Tyttö puhui hyvää englantia (ja ranskaakin) ja tarjosi A4 paperin jossa oli heidän julkilausumansa. Puolen tunnin jutustelussa sain kuulla monipuolisesti lakkolaisten vaatimuksista ja lakon syistä.

Lakko oli menossa kolmatta viikkoa ja siinä on mukana lähes 2000 kirjaston väestä. Julkilausuman on allekirjoittanut 1750 henkilöä. Kirjaston laajuuden ja monimuotoisen kulttuurityön vuoksi siellä työskentelee ihan erilaista porukkaa kuin meikäläisessä kirjastossa. Koska sinne on keskitetty (?) papyrusten ja muu kulttuurin teksteihin liittyvä tutkimus, on siellä korkean tason tutkijoita paljon. Lakkovahti toimii käsikirjoitusten restauroijana, vaikka on saanut peruskoulutuksensa nunnien ylläpitämässä koulussa ranskaksi. Sivukielenä englanti. Siksi onkin törkeää putiikin johtajalta nimittää oikeuksiaan vaativia ja laitoksen parasta hakevia nuoria älypäitä terroristeiksi.

Lakkolaisten vaatimukset sain paperilla, mutta teksti on niin kaunista ja koukeroistakin englantia, että tajuan vain osan. Carola ehkä suostuu lukemaan sen että saan pääkohdat tähän myöhemmin.

 

Heillä on sivu naamakirjassa, mutta ei kotisivuja. Sanoin että niitä mielestäni tarvitaan, mutta enhän ole alan asiantuntija. Mitä sanoo nuori polvi, Sami, Jani, Eve? Pärjääkö kampanja FB:llä? Pohdin myös tytön kanssa ja itsekseni mitä kanavia voisi löytyä heidän viestinsä saamiseksi esille kansainvälisessä mediassa. Ehdotin että yrittäisivät esille Al Jazeeran ja BBC:n englanninkielisissä lähetyksissä. Hän kertoi että Qatar on jotenkin ollut asioissa mukana, mutta ei tulosta. Samoin yrittivät saada Dalai Lamalta tukea, mutta vaisuksi jäi. Arabinuori ei ehkä omaa kaikkea sitä näkemystä mitä lännessä. Kyselinkin heidän yhteyksiään arabikevään Tahrir-nettinuorisoon. Yhteyttä on ollut mutta se porukka on kiinni valtakunnan asioissa ja tulevien vaalien valmisteluissa, joten tukea ei käytännössä saatu, teoriassa kyllä. Samoilla linjoilla toki on Tahrir-aukion väki, korruptiota vastaan ja entisen hallinnon kaatamiseksi ollaan liikkeellä. Alex kirjaston pomo Ismail Serag El Din on Mubarakin porukkaa ja ollut Muban suojelussa, erikoisesti Susanna M:n hoivissa. Siksi tämä rosvosi arvokkaan korun tai astian ja antoi Susanille lahjaksi. Vaativat sitä takaisin, valtion historiallista omaisuutta, arkeologista harvinaisuutta. Varmaan saavatkin, mutta vasta kun Muban jengi on poissa hallinnosta.

Miten oikein osunkaan näihin yhteiskunnallisiin asioihin ja vallankumouksiin? Ratikassa pääsin puheisiin nuorehkon täysmustan kaverin kanssa. Siisti nahkatakki ja reppu sekä jenkkilippis. Oli asunut Egyptissä 15 v ja sinä aikana kouluttautunut sosiologiksi, mitä se nyt sitten Afrikassa tarkoittaakaan. Tarkistin vielä onko hän tohtori, ei vaan alemman tutkinnon suorittanut ”bachelor”. Sen jälkeen pääsi hän USA:n jossa on asunut 7v. On nyt täällä hakemassa ”lisenssin-papereitaan”. Nimi on Benjamin Muba, kotoisin Etelä-Sudanista, joka juuri heinäkuussa itsenäistyi. Kysyin aikooko kaveri mennä isänmaahan auttamaan. Jäi hiukan epäselväksi milloin, mutta menossa on. Yllytin häntä sinne, sillä uusi nuori valtio tarvitsee koulutettua kielitaitoista väkeä. Jotenkin ymmärsin että hän palaa jenkkeihin hoitamaan asioita mutta lähivuosina olisi tarjolla vaikka hallituksen hommiin South Sudanissa. Totesin että siellähän taas tapellaan, mutta hän vähätteli. Oli varmaan ihmeissään, että valkonaama tietää edes jotakin asioista. Jenkeissä jos yrittää jotakin selittää, ei porukka yleensä tiedä edes missä maa on. Tarjosi yhteystietojaan jos joskus voisimme tavata, mutta sanoin että olen liian vanha tulemaan SS:n, kun se on jaloillaan ja ennen en uskalla. Juttu loppui kesken kun hän jäi ratikasta. Kutsuihan minua pari vuotta sitten Luxorissa ”tohtori” käymään Khartumissa, silloin koko maan ja nyt Pohjois-Sudanin pääkaupungissa. Tietysti maa on pelkkä Sudan ja aikaa myöten varmaan eteläpuolen porukka kehittää itselleen paremman nimen. Kysyin millä maa aikoo tulla toimeen, mitkä on resurssit. Hän puhui maataloudesta, tarpeesta istuttaa puita. Kysyin muista resursseista ja hän sanoi niitä löytyvän, mutta erittelemättä. Öljyähän siellä tuotetaan mutta Khartumin porukka riistää ainakin puolet tuotoista kun putket satamaan kulkee sen kautta. Rajalla on selvä jako, pohjoispuolella on arabit ja eteläpuolella mustat. Se on myös uskontoraja sillä mustat ovat suurimmalta osaltaan kristittyjä.

(nää tekstini on aina sekavia kun ei ole hiiri mukana. On vaikea siirtää lauseita ilman sitä)