Pakolaisten kova kohtalo

Nyt sitten on alkamassa entistä raaempi menettely pakolaisia kohtaan. Ensin kerrottiin että Australia ohjaa pakolaisalukset köyhään naapurisaareen ja tämänpäivän uutinen oli että Kreikassa tehdään samaa, mutta ei ohjata mihinkään vaan palautetaan vaan merelle.

 

Aikaisemmin on huhuttu myös roisista menettelystä Afrikasta Eurooppaan pyrkivien kohdalla. Porukalta kiristetään ensin kohtuuttomia summia kuljetuksesta Välimeren yli esim Italiaan. Lahoon romulaivaan ahdetaan liikaa väkeä ja sitten sen vaan annetaan upota. Keikan myyvät ja rahastavat tekevät sen tahallaan, koska tietävät etteivät pakolaiset pääse/mahdu mihinkään. Italian Lampedusan pikkusaari on ollut jo monta vuotta toivottoman turvoksissa mustista pakolaisista, joita Italia ei halua eikä oikein kestä ottaa vastaan.

 

Tätä ehkäisemään olikin Euromaat jo sopineet Gaddafin kanssa sopivan systeemin, että hänen armeijansa ja poliisinsa tekevät likaisen työn ja EU maksaa siitä. Systeemi brakasi kun libyalaiset panivat diktaattorin hengiltä. Jotakin pitäisi keksiä että pakolaisvirrat saataisiin pysymään lähtömaissa tai ainakin omalla mantereellaan, tuumitaan Euroopassa.

 

Olisi toki inhimillisempää ja halvempaa maksaa siitä, että eri syistä pakoon lähtevät massat pysyisivät lähellä kotiaan ja mieluiten kotimaassaan, mutta kun niiden törkeitä diktaattoreita ja kansanmurhajoukkioita ei saada kuriin. Nigeriakin, Afrikan väkirikkain maa jolla on öljyvaroja ja muuta hyvää, ei saa kuriin maassa riehuvaa Boko Haram-islamistijengiä.

 

Syyrian sota on jo dramaattisesti lisännyt suuria pakolaisvirtoja Lähi-Idässä, joiden suuruisia ei nähty edes Irakin sodan jälkeen. Kun ja jos tilanne äkkiä pahenee, eli jos Israel panee lennokkinsa liikenteeseen ja kiristää törkeitä toimiaan palestiinalaisalueella, voikin olla että kohta on koko se osa maailmaa liekeissä. Ja sen loimun hohka tuntuu Pohjolaan asti.

Siinä ovat ensimmäisinä vaikeuksissa Turkki ja Kreikka, eikä niiden tyyli käsitellä pakolaisia ole kovin siistiä. Kreikka on jo pyytänytkin EU:n apua, kuten Italia aikaisemmin.

Siksi kai länsimaat panostavat kovasti Syyrian konfliktiin, mutta kun sen nopea ratkaisu toisi valtaan kovan linjan islamistit, on sekin epämieluisa tulos. Ja kaiken taustalla häärii vaikeasti käsiteltävä Iran, koska siellä ovat vallassa shiiat, kuten Syyriassakin. Maiden jakaantumista eri uskonporukoihin oli selvennetty taulikolla, joka oli SK:n jutun yhteydessä, mutta en ehtinyt siihen perehtyä eikä sitä vielä löytynyt netistä.

Länsidemokratiat Obaman johdolla ovat tosi pahassa raossa ja nyt juuri kovin epäuskottavia Egyptissä, kun vaaleilla valittu pressa kaadettiin ja tietysti USA:n siunauksella. Jenkeillä on vanha ja tuttu perinne tukea sotilashallintoja ja usein ennen jopa roisia kaappauksia. (Muistuu mieleen hyökkäys Grenadaan 1983.)

Saman tyyppinen tilanne oli syntyä jo vuosia sitten Algeriassa, jossa armeija keskeytti vaalit, kun islamistit olivat ne voittamassa. Nyt siellä on kielletty uskontoon perustuvat puolueet, mutta eihän se kuohuntaa poista. Jotain kovin kummallista on uskonnossa, jonka kaksi haaraa ovat valmiit sotimaan keskenään!?! Esimerkkinä kristinuskon haarat aikanaan ja tuoreempana islam. Kummankin uskon perusteemoihin kuuluu ”älä tapa”!

 

Suomi on sitoutunut ottamaan luokkaa 800 pakolaista leireiltä UHCR:n valinnan mukaan ja määrä on jäänyt vajaaksi jo monena vuotena, kun kunnat eivät innostu heitä ottamaan. Kun valtio tukee ensin 4v näiden kotoutumista ja jos mamuryhmä on pieni, ei se kotoudu jonnekin pikkukuntaan vaan valuu Helsinkiin. Väkirikkaiden lähtömaiden kansat on tottuneet ruuhkiin ja lähellä asumiseen, tiheään kanssakäymiseen, yhteisöllisyyteen.

 

Nyt mulla on siihen läheisempää näkemystä, kun pojan perheen eloa seuraan. Thaivaimot hakeutuvat yhteen ja saavat siten tukea tähän Suomen ankeuteen. Siinä on se huono piirre että kun voi pulista asioista omalla kielellä ei ole pakko oppia suomea.

Nykytekniikka, edulliset kaukopuhelut, skypetys ja kännykkäkuvat ovat omiaan helpottamaan oloa täällä kylmässä pohjolassa ja se lohduttaa muutoin kovaa kohtaloa, sillä osa näistä nuorista naisista ovat todella vaan lähteneet kurjuutta pakoon aika kehnojen ukkojen mukaan. Joissakin suhteissa on sentään romantiikkaa mukana, jos tytöllä on onnea, kuten meidän suvun Vi:llä. Hän on aloittanut työnteon kielikurssin jälkeen ja hyvin menee nyt kun poikakin saatiin Suomeen. Kotoutuminen on vahvaa.