Sinuhetalo sähköt

Täällä samoin kuin kotona olen törmännyt asiaan, että sähköpistorasioita on aina liian vähän. Vuosien varrella olen joutunut vääntämään asioista monen sähkösuunnittelijan kanssa. Kehtaavatkin tuhertajat kutsua itseään ammattilaisiksi! Kolmekymmentä vuotta ainakin on Aravan ohjeissa ollut sääntö, että aina ovien välisellä alueella pitää olla rasia. Nykyelämässä ei pitäisi edes asentaa yksöisrasioita vaan aina vähintäin kaksoisrasia, mieluummin 3-ois.

Yksikin naispuolinen, nuorehko sähköinssi 1980-luvulla ihmetteli miksi haluan kylppärin kaappiin kaksoisrasian. Kun sanoin että siihen toiseen panen sähköhammasharjan ja toista tarvitsee vaimo ehkä kihartimeen, kuulin puhelimessa kuinka hän hymyili itsekseen, ”vai että hammasharja”. Toista joiduin ojentamaan kysyen mihin tässä asunnossa sijoittaisit joulukuusen? Paikka oli ilmiselvästi olemassa, mutta siinä ei ollut rasiaa. Kukkavalot aina unohdetaan ja useimmiten sähkösuunnittelija mielessään asettelee tv:n väärään nurkkaan. Niitä liittimiä kuten myös laajakaistaa varten pitää olla rasia joka huoneessa, vaikka langaton yleistyykin.

Täällä valojen ja rasioiden niukkuuden jotenkin ymmärtää paremmin, sillä maa vasta ”sähköistyy” ja kaikenlaisia hilavitkuttimia alkaa vasta kertyä tännekin. Luku- työ- ja kohdevaloja ei juuri käytetä ja epäsuora valaistus on ihan tuntematon idea. Rakennusporukat ovat kaikkialla maailmassa vanhanaikaisia ja jääräpäisiä. Täälläkin on kaikissa huoneissa keskellä kattoa valaisimen paikka, isommissa vielä pari lisää, mutta huonoissa paikoissa länsimaisen sisustajan makuun. Päivi on talonsa kanssa ollut ihmeessä. Sitä työtä kun on ohjattu puhelimen varassa pääosin Suomesta käsin. Ja täällä on perinteillä vielä painavampi asema kuin meillä. ”Lukuvalo sängyn päätyyn, mitä se tarkoittaa?” Eipä silti, eivät tunnu Suomenkaan sähköasentajat paljon sängyssä lukevan!

Nyt teimme Abdyn kanssa pikku luettelon tarvittavista muutoksista ja lisäyksistä. Osan voi itse asentaen hoitaa, mutta osa on hiukan vaativampia juttuja joten ehkä kutsutaan asentaja paikalle. Täällä uudet asiat kuten laajakaistan veto hoituu ikkunan puitteiden välistä ja piuhoja roikkuu kaupunkitalojen seinillä vapaasti tuulessa liehuen. Kun jokaisella on oma lautasantenni ja itse hoidetaan mokomat pikkuasennukset, on johtorykelmät usein aika vinkeitä näkyjä.

Tarvitsemme ovikellon, sillä usein on aamusella porttia kolistamassa joku, joka huhuilee ”Abdelrazik” ja aina en sitten hoksaa että tarkoittavat samaa kuin että tule avaamaan! Tarve ehkä vähenee kun sisutus valmistuu, mutta silti. Voihan olla että portille eksyy joku blogin lukija ja häveliäisyyttään ei kehtaa huutaa. Täällä kyllä olen kuullut monenlaista versiota nimestäni, joka muuten on ihan virallinen. Eilen puutarhan ukko, joka ei puhu e-kieltä, sanoi nimeni jotensakin ”lippu”. Mutta hän muisti ja tiesi sen! Kuinka moni sinun kotikyläsi kauppias muistaa sinut? Oliskohan niin että arabiassa nimisana ei koskaan ala ennällä, kun tarjoavat aina muotoa lippe.

No täällä kaupoissa on useimmiten tarjolla espanjalainen linnunääni-ovikello, jonka ääni on aika karmiva. Se kuuluu vaikka kuinka ja haluan sen asentaa ulos portille. On helpompi kun ei tarvita uutta ja rumaa pintavetoa. Sähkölaitteita ei ole katsottu tarvetta suojata sateelta, vaikka voihan käydä niin että kello ei seuraavan sateen, ehkä vuonna 2016, jälkeen enää toimi. Ulos ikkunasyvennykseen olivat sentään vetäneet rasian, mutta ykkösenä ja nyt siihen pannaan tupla. Toinen menee ehkä koristepatsas-Marian valaisuun ja toiseen haluaa joku tunkea läppärinsä tai jonkin soittimen ehkä.

KIPI = HABI tänään 10. Homma varmistuu kun nyt on paikalla toinenkin aamuvirkku.

Hiukan taas otsikon ohi. Katselin tv:n lasten piirrossarjaa, jenkkilän tuote, kai Disneytä. Dupattu arabiaksi, mutta efektit ja kaikki typerät äänitehosteet, kääk-iik-pum mukana. Mietin että tännekin, runsaan sadunkerronnan maailmaan tunkee lonkeronsa inha jenkkilä, kaikkine maneereineen joita sitten markkinamiehet vahvistavat kaikessa roinassa. Meidänkin vessan lattialle ilmeistyi matto, jossa on Disneyn logo ja tuttuja hahmoja. Mieluummin katselisin faaraopatsasta tai kukkia. Kun maailmankolkassa on perinteitä vaikka muille jakaa, tunkee kaupallinen, eikä kovin korkeatasoinen roina tiensä joka huusholliin. Eikä ole tilanne kotona yhtään parempi, vaikka meillä on sentään vahva Muumikultti ja nyt vihaiset linnut tappelemassa sieluista. Suuri markkinavoima, siis raha tunkee syrjään kaiken paikallisen perinteen ja se mua risoo.

Ei sitä kauaa jaksa vastustaa Afrikan rikas perinnemaailmakaan, sadut, kauhutarinat, naamiotanssit, iltanuotioperinteet katoaa, kun tulee sähkö, tv ja kaikki kamaluus sipseineen, cociksineen, purkkineen, hampurilaisineen. Ja ironista on se, että nämä piirretyt ammentavat olionsa kuitenkin juuri niistä samoista perinnekuvastoista ja muuttavat sen kamalaksi sekasotkuksi, jossa mässäillään avaruusolioilla, hirviöotuksilla jotka kuitenkin ovat kopioita muurahaisista ja muista luonnon ötököistä. Lapsille olisi varmaan parempi pelätä omia läheisiä hirviöitä kuin saada painajaisia asioista joihin ei ole otetta eikä taustaa.

Toinen kiinnostava, ei niin paheksuttava ilmiö on BBC:n vahva esimerkki tv-maneereissa. Uutisstudiot, haastattelutilat, logopyöritykset, juontajamaneerit jopa asut on kopioitu sieltä, osin ehkä jenkkilästä. Vahva ote ja vaikutus lienee Aljazeeralla, joka on oppinsa ja väkensä ammentanut BBC:ltä. Hiukan hymyilyttää kun Suomeenkin kopioidaan ohjelmaformaatit, menettelytavat twiitteineen ja näppitietsareineen ja juontajatiskeineen. Siellä kopioidaan hyviä esimerkkejä, miksi sitten rakentamiseen tai muuhun ei hyvät asiat siirry? Kai tv on niin oma maailmansa että siellä kopsaaminen toimii ja on helppoa ja siksi nopeaa. Rekentamisen hyvät käytännöt pitää sisäistää?