Terveysintoilut

Ovat muuttuneet monesti vuosien varrella käsitykset siitä mikä on terveellistä syötäväksi. Nyt olen tehnyt äidilleni syötävät pöytää, osittain itse tehden, osittain systerin pakkaseen tallettamista ja harvemmin jotakin puolivalmistetta käyttäen jo monta viikkoa, on siinä omakin syöminen kokenut muutoksia.

Äiti on koko ikänsä (juuri täytti 97v) sivellyt voita leivälle, nyt paksustikin (joskus ei ollut varaa!) ja kaikki on paistettu voissa, eikä siitä nytkään voi juuri poiketa. Maito on punaisesta tölkistä ja kahvikerma on vispisellaista. Äiti vaatii lihaa pöytään ja siinä sivussa olen itsekin taas kääntynyt sekasyöjäksi, lihaakin siis on lautasella, kalaa silti unohtamatta.

Kesäjuttuja

Kesä putkahti vauhdilla, mutta silti ilmat on pysynyt aika viileinä ja etelässä on saatu sadetta ihan tarpeeksi, sillä toi perhanan nurmikko kasvaa kohisten ja sitä on pitänyt leikata ihan työksi. Olen huomannut että moni naapuri taloyhtiössä on antanut periksi ja sallii puutarhan rehottaa voikukkaa ja taidan kohta seurata esimerkkiä. Eilen näin ensimmäisen hyttysen!

Kesäautossa meni takajarruista palat ja pito, rahinaa kuului. Tunnen Jarmon joka tekee näitä pikku remppoja kotipihallaan. Rumpujarrujen vaihto on kai maailmalla itsetekemistä, sillä pakkauksessa oli ohje parillakymmenellä kielellä ja ihan selkeää suomeakin. Kauan piti tutkia ennen kuin selvisi että kama tehdään Italiassa. Kiinnostavaa olikin se, että osa setistä, jouset oli tanskalaista tekoa. Vaikka Italiaa ei meillä kovin kai arvosteta muuten kuin muodin, huonekalujen, lasin ja muotoilun maana, on kiva hoksata että hyviä autoja siellä osataan tehdä ja ajaa. Siksi ei yhtään arveluta käyttää näitä osia.

Kirjastossa oli poistopäivä ja hain muutaman opuksen. Taidan jättää jonkin niistä lukematta ja raahaan Luxoriin pikku kirjastomme jatkoksi. Siellä on myös kierrätyshylly jossa kirjat kiertää mukavaan tahtiin. Kunnan talous vaan on supistanut aukioloaikoja melko vähiin, niin kuin sillä jotakin säästöä aikaan saisi!

Laatujutut

Hassua oli havaita, että Egyptissä (kai meilläkin?) lähes kaikki teollisuustuotteet tulevat Kiinasta, mutta laatua mollataan. Kun hinta on tärkein kriteeri, on laatu vastaavasti surkeaa, vaikka tehdään toki Kiinassa laatuakin jos ostaja vaatii. Egyptiläiset arvostavat esim Italiassa ja Turkissa tehtyä laadukkaaksi, vaikka turkkilaistuotteet ovat melko edullisia. Epäilen vahvasti, että nuo italianveijarit ostavat halpoja keramiikkalaattoja Egptistä, tekaisevat niistä jollakin tempulla italialaisia ja myyvät ominaan.

Sillä sen maan laattoja myydään aina vain kertaerinä, ilman jatkuvuutta laadussa ja väreissä. Selitys on muka pienet tehtaat, mutta luulen että nämä sisälaatua olevat laatat voidaan hyvin tehdä etelämpänä. Ovat tietysti keksineet tavan saada EU-tukia valmistukseen ja vientitukea valtiolta ja nauravat matkalla pankkiin. Keplottelun paljastaminen vaatisi aika työn mutta siitä saisi hyvän dokkarin ja lehtijutun sarjana. Mutta onhan noissa eu-määräyksissä muutakin huonoa, joiden vuoksi esim. teuraseläimiä rahdataan tolkuttomia matkoja pitkin maapalloa.

Uhrilampaat ja lammasuhrit

Ihan oma juttunsa on sitten se, että kun arabit haluavat varmistua että liha on oikein teurastettua, rahdataan elävää karjaa järkyttäviä matkoja. Lampaita varten on rakennettu erikoislaivoja joilla uhrilampaat kuljetetaan karmeissa oloissa Australiasta ja Uusiseelannista arabimaihin. Siinä on lampailla kestämistä merisairauden kanssa, kuumaa tai kylmää säätä, molempiakin samalla reissulla. Ruokaa ei niille poloisille kannata antaa ja vettäkin vain vähän, erään tv-dokkarin perusteella.