Huonot tuotteet

Suomalainen on tottumuksissaan ja maussaan kovin erilainen kuin kiinalainen tai täkäläinen väki. Jäin kummastelemaan kiinalaista pesuvatia, jonka pohjaan oli taidokkaalla tekniikalla tuotettu graafisesti kammottava kuva. Kai sillä on yritystä taikoa ostajalle mielikuva halutusta kodista. Keskipisteenä on alaston vauva ja hänen ympärilleen on ahdettu tekstiä ja vauraan elämän elementtejä, sohvia, kummallinen vitriini jossa pienoisveistoksia ja historiakamaa. Lapselle leluja mukaan ja taakseen pari kissaa söpöilemään. Aika karmeaa ja osaamatonta leikkaa-liimaa tekniikkaa.

Otin kuvan halvasta harjasetistä, jonka onneton kahva halkesi ekalla kerralla. Tuottajasta ei saa selkoa mutta on todennäköisesti myös kiinalainen. On aika oireellista, että tässä maassa, jossa palkat ovat todella kehnot ja työttömiä riittää, kaikki valmistava työ on karannut Kiinaan. Vaikka maassa on 83 miljoonaa suuta ja isot sisämarkkinat, ei silti kannata tuottaa edes pesuvateja tai luuttuja itse. Kaikessa vielä kuulee moitittavan kiinalaista laatua, mutta vaikkapa moottorilaitteet, kojeet ja mp:t tuodaan sieltä ja myydään poskettoman halvalla. En usko että kiinalaiset ovat niin hyviä myymään vaan jättisarjojen teko tuottaa niin vahvan kilpailuedun ja hintatason, että se jyrää. Joitakin kamoja keittiöön olen nähnyt tuotetun Intiasta jolla on jättimäiset kotimarkkinat olemassa. Nyt jo on ollut tuotannon siirtymää Kiinasta sinne, mutta juuri tuli julki selvitys, että intialaisten insinöörien käyttäminen ohjelmistoissa ei ole enää kannattavaa. Intian vahvuus onkin vankka englanninkielen taito, joka puuttuu kaukoidän maista. Eli tässä kohtaa brittien siirtomaaherruus on antanut sattumalta etua ja sama voi myöhemmin osoittautua eduksi myös Afrikan maille, joissa englanti on virallinen kieli.

Mutta ”hyvää makua” se ei automaattisesti tuo sinnekään. On metkaa miten joissakin asioissa ikivanha muotoilu ja perinteen seuraaminen on tuonut kaunista jälkeä. Puuveistokset, keramiikka, nahkatyöt ovat erittäin kauniita ja sopivat myös scandinaaviseen makuun. Mutta suurin ansio siitä lankeaa perinteelle ja luonnon materiaaleilla. Muovin valmistajina sieltäkin tulisi varmaan kamalaa ”designiä”. Edistynyt tekniikka kun ei automaattisesti tuo mukanaan hyvää makua. Tai siis minulle sopivaa. Voihan olla että nämä etelämmässä asuvat ja tätä kulttuuria sisällään kantavat pitävätkin sitä pesuvatia kauniina tai edes söpönä. Olenhan julkisesti joutunut riitaan kotimaisen muovikaman tuottajan kanssa siitä älyttömyydestä, että muovitavaroihinkin on otettu sesonkivärit ja yritetään istuttaa muotiajattelua niihin. On sairasta että kesämökille uusia vateja ostaessaan ei saa enää samaa väriä kuin toissa vuonna. Pitäisivät edes muutaman rauhallisen perusvärin samana ja aina varastossa.

Käynti Carrefour-tavaratalossa avasi silmiä maailman realiteetteihin. Paikka on kuin puoli Ideaparkkia ja Carrefourin ruokapuoli kuin suuri Prisma, siis aika kamala. Hätkähdyttävää minulle oli, että lähes kaikki kama siellä kovatavarapuolella oli Made in China. Silmiin sattuin vain aniharva Turkisssa tai täällä tehty tuote. Tekstiilit samoin kiinalaista, kodin pikkutavarat, joulukoristeet, lähes kaikki. Koristeosastolla tuli mieleen onkohan Weiste Oy vielä pystyssä? Niitä etsimiäni pikku altaita ei sitten ollut, onhan täällä talvi! Täytynee tarkistaa asia kevätpuolella josko silloin olisi kesäsesonki alkanut.