kämpässä on elämää

Joku jo kysyi, miten ihmeessä keksin aiheita kirjoittamiseen ja mistä otan ajan. Aikaa on kaiket päivät, sillä golfkavereita ei ole ilmaantunut, vaikka säät olisivat mainiot.

Aiheita taas ei tarvitse edes etsiä, ne kävelevät vastaan. Alkuun aina tarvitsen muistilappuja, ja pitemmälle retkipäivälle ne ovat vältämättömiä. Ei vanhan miehen muisti muuten riittäisi. Päivässä vieraalla maalla, omatoimimatkalla ehtii tapahtua niin paljon, ettei illalla tai seuraavana päivänä muistaisi puoliakaan. Siksi on oltava paperilappuja ja kynä valmiina koko ajan. Ammattilaiset pitävät vihkoa ja se olisi ehkä otettava tavaksi, säilyisi aikajärjestys paremmin. Mutta kirjoittaessani olen huomannut, että se ei olekkaan niin tärkeätä, vaan on parempi nivoa yhteen ajatuskulkuja ja näkemyksiä, joita matkalla kertyy. Jos kirjoittaisin kaikki eri tapahtumat junamatkalta aikajärjestykseen, tulisi siitä kauhea silpputeksti.

Nyt tuli uusi tapahtuma, jolla on periaatteellista merkitystä. Hein muutti meille kolhoosiin asumaan viikoksi. Hänen asumisensa länsirannalla on koko ajan ollut työlästä ja matkustaminen kodin ja työn välillä aikaavievää. Nyt kun hän palasi 8 kk:n poissaolon jälkeen Luxoriin, oli tullut kitkaa parisuhteeseen ja se ratkaistiin nopeasti.

Nyt on jo 2 yön kokemus sohvalla nukkumisesta ja se sohva kelpaa kyllä muutamaksi yöksi, sanoo Hein. Joten Leenalle se varmaan käy myös. Valtionkaupasta saadaan nopeasti peitteitä ja isoja pyyhkeitä tarpeen mukaan, jos vaikka yökylmä hätistelisi. Päivälämpö pysyy vielä ip meikäläisissä hellelukemissa, mutta nyt on merkkejä viilenemisestä. Suomalaiselle ihannesäät ovatkin täällä joulu-helmikuussa. Yökylmistä ei ole haittaa, aurinko lämmittää nopeasti ja iltapäivällä menee helteen puolelle.

Hein lähtee cafeteriaansa ennen yhdeksää, availee kioskin hiljakseen. Yleensä asiakkaita ei parveile ennen puoltapäivää, mutta jonain päivänä oli käynyt 15 h porukka Singaporesta kahvilla. Jotta Suomen lipulle olisi perustelu Heinin kahvilassa, keksi PAK että hän antaa sinne 22 kortin SINUHE sarjan, joka on sukua Tarot-korteille. Niillä ennustetaan asioita tekstinä ja suomeksi. Olisi ainakin kotikielellä jotakin viihdettä tarjolla. Hein ei pidä tarpeellisena kääntää ruokalistaa, jota apua tarjosin.

Ehkä tässä pikkuhiljaa omaksutaan täkäläisiä nukkumistapoja. Eilen sain nukutuksi ip jopa 2 tuntia ja PAK tuolta heräilee päiväunilta, jotka otti kyllä liian myöhään, klo on 19.05 herätessä. Hein kotiutuu putiikistaan kai ennen puoltayötä, mutta eilen meni yli, kun oli joku tuttu roikkunut puheliaana turhan kauan.

Hein kertoi PAKille tarinansa, miksi ja kuten hän tänne tuli. Luulen kirjoittaneeni siitä viime reissulla aika paljon, mutta en muista mitä. Uusia tarinoita syntyy koko ajan.

Heitin äsken vessanpönttöön siivousveden ja totesin, miten hirveä määrä hiekkaa siihen oli kertynyt. Sen hiekan kun heittää viemäriin, on putket tukossa aika pian. Hiekka on niin raskasta että jää kyllä ensimmäisiin mutkiin. En haluaisi olla vesilaitoksen pomoportaassa täällä. Täytyypä kysellä miten alakerran Monica asiassa menettelee.

Vain yhdet avaimet on meille suotu. Niiden pudotus neljännestä kerroksesta katuun sai jo yhden avaimen mutkalle. Nyt kun Hein tulee niin myöhään, kehittelin avaimenheittoon apua. Ratkaisuksi löytyi 2 vessapaperirullaa, joista ulompi on niin paksu että kestää putoamisen hyvin. Sen sisään toinen, ohuempaa pahvia ja siihen kiinni avainrengas, tunkien pahvia renkaan rakoon. Nyt kestää asvalttiin pysähdyksen. Olin äsken Monican juttusilla ja pyysin toista kopiota avaimista, mutta luulen ettei hän edes tiedä mistä kopiot saisi. Kaikki asiat kun kulkee miehen kautta. Äsken siellä ollessani soi känny ja rouva vastasi miehensä nimellä"Caballa". Juttu jatkui sitten italiaksi, joka lienee perheen kotikieli, sillä selvästi soittaja oli herra ite. Keskustelivat näet siitä, että talon internet-yhteys on poikki, josta koko juttelu varsinaisesti alkoi. Sitä näemmä ymmärtää italiaakin tällä tasolla! Kavaltava sana oli netti. Jäin pohtimaan, onko Caballa etu- vai sukunimi. Kun se on kirjoitettu asukkaan käytösohjeisiin muodossa "Monica&Caballa" sen olettaa etunimeksi. Mutta oliko ehkä känny, johon rouva vastasi, sitten miehen? Vai käytetäänkö täällä aina etunimiä, usein ainakin sillä aloitetaan esittely. Sukunimi tulee yleensä esille vain käyntikortista, joka on täällä hyvin tärkeä juttu. Ilman käyntikorttia mies ei ole mitään. Lähes kaikilla taxeilla ja vossikoillakin on käyntikortti. Korttien painaminen lieneekin kannattava bisnes, sillä niitä kertyy minullekin viikossa useita. Ja kortissa on usein monta kuvaa, on naama ja kulkuväline, kaikki värikuvina, taustalla ehkä vielä Niili, pyramiidi tai muu vaikuttava elementti. Eikä meikäläistä oikein arvosteta, kun ei ole korttia antaa. On muka jokukin bisneksistä puhumaan, mutta ei miehellä edes korttia, hah!

Totesimme PAK.n kanssa että olemme pahasti nettiriippuvaisia. Koko ajan vaihdetaan keskenämme piuhaa, sillä meillä on vain yksi yhteyskaapeli. Talon seinissä on kyllä liitosrasioita netti- tai puhelinliitokselle, mutta toimiva kaapeli on kytketty kiinteästi yhteen aukkoon, johon kaapeli katoaa. Veikkaanpa, ettei rasioille asti kulje signaalia minkäänlaista.