Virossa taas kerran

 

Jo Tallinnan satamassa odotti uutuus, kaasupallo, joka nostaa asiakkaat 150m korkeuteen, mutta on kiinni vaijerissa, josta se hinataan turvallisesti maan pinnalle. Koriin mahtunee parikymmentä kerralla ja näköaloja saa ihailla vartin. Vekotin on huvipuiston osana.

Hki%202014%2C%20laiva%2C%20taloja%2C%20m

Hki%202014%2C%20laiva%2C%20taloja%2C%20m

Pallo maassa ja taivaalla

Nyt oli vuorossa päivän bussiretki Lahemaan kansallispuistoon ja alueella oleviin kolmeen vanhaan kartanoon. Hommaa haittasi jatkuva sade, johon olin varautunut sadeasulla. Toiset olivat optimistisesti ilman, useilla oli varjot.

 

Kolgan kartano on pahasti rappiolla ja hotelliyrittäjäkin siellä teki konkan. Surullista, että jo 1400 luvulla pystyssä ollut kokonaisuus on hävitetty ja hukattu. Nyt sen kunnostus tulee niin kalliiksi, ettei kellään ole varaa ja siksi se on joutunut valtion huomaan, joka kovin hitaasti voi tällaisia asioita hoitaa, jos koskaan.

Hki%202014%2C%20laiva%2C%20taloja%2C%20m

Muovia lasien tilalla, rappaukset tippuvat ja siitä varoitetaan

Pohdimme, miksi Virossa on niin paljon kartanoita, paljon enemmän kuin Suomessa. Johtuu kaukaa historiasta, saksalaisista kauppiaista ja sotaherroista, jotka saivat maita läänityksikseen kiitoksena kuninkaan jelppimisestä. Virossa ovat vuosisatoja pitäneet valtaa vieraat mahdit ja pysyvämmin siellä touhusivat balttian saksalaiset, hansakauppiaat ja ruotsit. Tanskakin välillä, siitähän on pääkaupungin nimikin, Daanilinn. Viron alue kuului luontevasti osaksi keskistä Eurooppaa ja Suomi oli syrjemmällä. Suolakauppa oli tärkeä osa ja sanovat että Tallinna on rakennettu suolan varaan.

Hki%202014%2C%20laiva%2C%20taloja%2C%20m

Palmsen kartano oli hyvässä kunnossa, se on kunnostettu hienosti kongressipaikaksi. Suuri vesiaihe antaa tunnelmaa ja karaktääriä. On hienoa että virolaiset osaavat pitää huolta näistä kulttuuriperinteistään.

http://www.visitestonia.com/fi/multimedia/palmsen-kartano-ja-ulkomuseo?selected=485&type=yldine_objekt_video

Ostin hyviä ja todella halpoja piirakoita puodista ja ne olivatkin tarpeen matkan viime tunneilla.

 

Seuraavana Sagadi. Kartano on tälläkin hetkellä valtion metsähallituksen (Riigimetsa Majandamise Keskus, RMK) omistuksessa. Sagadin metsäkeskuksessa toimivat metsämuseo ja kartanomuseo, luontokoulu, hotelli, ravintola ja hostelli. Tutkimme kiinnostavaa keskuslämmityssysteemiä, jossa pari isoa uunikokonaisuutta piti suuren päärakennuksen lämpimänä. Lämmönjako oli ilmeisesti ilman avulla, vaikka sitä ei ollenkaan esitelty. Metsämuseo oli hyvin tehty ja kiinnostava. Se esitteli metsän asukit, karhun, suden, ilveksen ja villisian, hirvistä ja pikkuelikoista puhumattakaan.

Hki%202014%2C%20laiva%2C%20taloja%2C%20m

Pienoismalli vanhoista työtavoista

Siis pikkuruinen Viro pystyy metsissään suojelemaan petoja, jotka Suomen petovihaajat haluavat tappaa. Siellä kai eniten vihataan villisikaa ja sitä innolla metsästetään ja järjestetään ulkolaisille harrastajille kiinnostavaa riistaa. Rahat pois turisteilta ja nirri sioilta.

Hki%202014%2C%20laiva%2C%20taloja%2C%20m

Virossa osataan puutyöt ja ruokokatonkin tekeminen

Altjan kalastajakylä oli viimeinen kohde, mutta en viitsinyt lähteä rantaan lampsimaan sateessa, vaan menimme kavereiden kanssa pienelle kupille kahvia ja VanaTallinnaa. Tyylin mukainen ruokokattoinen hirsirakennus oli varta vasten tehty turismille, ja janoisia saattaakin riittää. Virossa ei ole teillä numeroita ja bussikuski tekikin pienen harharetken, joka sitten kostautui minulle satamassa. Silläkin reitillä voi vain kateellisena katsoa kanttarellien paljoutta männikössä. Ei olekaan ihme, että sieltä kuskataan meille sienisatoa ja varhemmin kuin täällä sieniä löytää.

Pari juttua:

Niemi on viroksi puolsaari.

Venäläiset aikanaan ottivat haltuun vanhan varuskunnan ja Tapan kaupungin. He perustivat lehden jolle antoivat nimeksi Tapa kommunist ja sehän sopi virolaisille hyvin.

Kansallispuistot eroavat muualla meikäläisestä normista siinä, että niihin hyvin usein sisältyy asutusta ja muuta toimintaa, maanteitä jne. Meillä ne useimmiten ovat erämaata. Lahemaan alueella on useita kyliä, kartanoita, museoita, kurssikeskuksia, kalastajakyliä. Sama juttu useissa keskisen Euroopan maissa. Vasta nyt meillä on julistettu muutamia alueita kulttuuripuistoiksi tai mikä se nimike olikaan, joihin sisältyy kaupunkiasutusta jne. Mutta eihän ne olekaan luonnonpuistoja. Meillä nuo nimikkeet ovat ihan ristissä. Kansallispuisto voisi olla kuin Euroopassa, monitoiminen alue ja luonnonpuisto sitten koskematonta luontoa.

Satamassa oli 12 minuuttia aikaa hamstrata juomiset, kun aikataulu oli kireä. Olin viimeisenä kassajonossa, kun se rakkine teki stopin. Kassapoika oli kai kokematon, kun ei hallinnut temppuja. Pyysi siihen osaavamman apua ja lopuksi menin maksamaan lihatiskin kassaan ostokseni. Mutta siihen sählääntyi niin paljon aikaa, että myöhästyin pari minuuttia laivasta. Sain huonoja neuvoja ja yritin 15 min myöhemmin lähtevään laivaan, eri terminaaliin, mutta taxit olivat häipyneet ja kun viimein sain kyydin, oli sekin kiulu jo lähtenyt. Odotusta tuli sitten pari tuntia ja onneksi oli ne piirakat ja juomaa kassissa. Tekstarit sinkoilivat kun piti järjestää vastaanotto ja kyyti yöpuulle, mutta kaikki sujui hyvin ja olin taas kokemusta rikkaampi ja 25€ köyhempi. Kun aikataulu on kireä, pitää ostot tehdä laivassa, mutta sen hintataso on 15% korkeampi.

 

Virolaista kikkailua on sekin, että saman ketjun putiikki on maihinnousun puolella halvempi ja houkuttelee siihen, ettei ainakaan kaljaa jms painavaa viitsi raahata kauempaa. Mutta kun sisäänmenossa ne hinnat ovatkin korkeammat vaikka firma on sama! Onneksi ei koskenut minua, mutta opin kikan jo viime reissulla. Silloin hoksasin ostaa Rimistä mukaan salaattipakkauksen, joten en joutunut Tallinkin riiston uhriksi laivassa. Toinen asia, jonka olen oppinut kokeneemmilta on se, että VanaTallinn kannattaa ostaa vahvana eikä liköörinä, koska sen voi kotona sotkea maitoon ja saa likööriä. Tosin maitokin on huomattavasti edullisempaa Virossa, kuten kaikki ruoka.