"Kuka haluaa puhua paskasta?" sanoi Water, Sanitation and Hygiene –aloitteen toimitusjohtaja Frank Rijsberman viime viikolla vuoden 2012 Global Water -huippukokouksessa.

http://maailma.net/blogit/paskasta_puhuminen_on_edelleen_tabu

Bill Gatesin säätiö on rahoittanut suuriakin hankkeita sanitaation piirissä. YouTubessa katsoin videon joka kertoo kulttuurin aiheuttamista esteistä vessa-asioiden hoitamisessa. http://www.youtube.com/watch?v=fdwvuTrycYU&feature=share

Kun uskonnot, vanhat perinteet ja oppimattomuus, ovat este sille, että paskasta yleensä voi edes puhua, ollaan suurissa vaikeuksissa.

Huono ymmärrys bakteerien merkityksestä, käsihygieniasta ja pöpöjen kulkeutumisesta estävät kunnon vesihuollon rakentamista.

Juha Vakkuri kirjassaan ”Afrikan poikki” kertoi muutaman esimerkin siitä, miten kulttuuriset tavat ja perinteet estävät länsimaisten hyvää tarkoittavien ”latriinien” eli huussien käyttöä. Kaikenlaiset kunniakäsitykset johtivat esimerkiksi jossakin Afrikan maassa sellaiseen hullutukseen, että huussin avain piti aina hakea kylänvanhimmalta. Eihän sellaista huussia sitten kukaan käyttänyt. Huusseja ei kannata rakentaa, jos niiden käyttöön ei anneta koulutusta. Mutta ennen puuhaan ryhtymistä, pitäisi osata kaivaa uskomusten, perinteen ja tapojen viidakosta käytön todelliset esteet. Vasta sitten kannattaa jotakin rakentaa, jos voidaan varmistua ettei kyläpäällikkö lukitse huussia ja pidä avainta itsellään. Eihän kukaan sitä kehtaa hakea, jos paskalla käynti on muutenkin tabu.

Monessa maassa, kuten Mosambikissa on vuosittain tulvia. Laajat tulvat ja korkeat vedet tietysti silloin peittävät myös huussit ja muuta ratkaisut, mm aika yleisesti käytetyt jätekuopat. Vesi sitten tehokkaasti levittää pöpöt laajalle. Tulvien aikainen ja jälkeinen vesihuolto onkin suuri ongelma ja on tärkeää löytää asiaan ratkaisuja.

Yksi sellainen on tanskalaisten kehittämä henkilökohtainen ”juomaputki” jonka läpi imetty vesi puhdistuu tehokkaasti. Samasta on perhekäyttöön isompi versio. Nyt niitä jaetaan vesipulan alueille, joka mahdollistaa että jopa kuralammikosta voi juoda. Pillin hinta vaan on törkeä, 30€ joten sitä ei ole köyhillä asukkailla mahdollista itse hankkia. Valitettavasti suomalaisten vuosia sitten tekemä keksintö asiassa ei ole päässyt esille. Kokeilin sellaista litteää laatikkoa jo kai 20 v. sitten. Siinä oli sama periaate, tiheä suodatin joka poistaa vedestä suurimman osan pöpöistä, jopa bakteereja, jotka ovat vaikea kohde pienuutensa vuoksi. Tanskalaiset taas ovat parempia markkinoimaan ja saaneet nyt länsimaiset rahoittajat ostamaan kalliita, ja samalla arvokkaita vehkeitä Afrikan lasten pelastamiseksi.

Ostin tuoreeltaan LIKEN julkaiseman ”Paskakirjan” jonka ovat kirjoittaneet Taro Korhonen ja Miika Nousiainen 2007. Kirjan sisällysluettelo kertoo aiheesta paljon: Paska sanana, paskan synty, sen tuho, historiaa, paska ja raha, p+me, p taiteessa ja kaikkea humoristisesti käsiteltynä. Paljon ovat asiaa pojat pyöritelleet noin 300 sivulla. Suosittelen, vaikka epäilen löytyyköhän joka kirjastosta. Minulta saa lainaksi.

Vanhat kulttuurikansat ovat osanneet käyttää ihmistuotostakin karjanlannan ohella hyödyksi viljelyssä. Kulttuurikansoiksi voidaan sen perusteella lukea suomalaisten ohella kiinalaiset ja japanilaiset, jotka ovat asian ymmärtäneet. Mutta vanhat roomalaiset jo osasivat mokata asian ja kehittivät ajatuksen kuljettaa sontaa veden voimalla. Aluksi se tietysti kuskattiin mereen jokien kautta. Niin tekevät vielä belgialaiset barbaarit, kun johtavat kaikki jätteensä Brysselistä puhdistamattomina kaupungin läpi virtaavaan jokeen ja edelleen mereen. Samaa hölmöyttä harjoittivat britit vuosisatoja Thamesin kautta. Mutta kaupungeissa suomalaiset lähtivät mukaan samaan typeryyteen noin 1900, vaikka siihen asti oli olemassa järkevä järjestelmä viedä paska pelloille.

Vesiklosetti on surkea idea. Katso Huussiseuran sivuilta hyvät neuvot luopua siitä, sillä tekniikat on olemassa. Eikä ole vaikeaa!