luxor 118.2010 Cairossa

Lento oli lyhyt ja lasku kuoppainen. Valtava kenttä, pitkät bussireitit, hieno terminaali. Taxi Halan äidin asunnolle, joka on aika murju ja vuokra kova, 100 LE/pv sisältäen huonot kalusteet, siis noin 3000 LE/kk

Ensin kuitenkin tyttö halusi ostaa ruokaa mukaan ja sitä odotettiin puolisen tuntia. Kotona sitten oli porukkaa, yksi nuorimies, nuori nainen, äiti ja mummo. Hala järjesti yöllä sitten vielä yksityisen auton viemään lyhyen tutustumisen jälkeen Swiss Inn hotelliin, joka on aika kallista, 85$ yö. Maksoin luottokortilla 2 yötä, kuten tilaus oli. Perhanan tyttö, lupasi hankkia edullisen hotellin. No ehkä taso on tämä Cairossa.

On hänen syntymäpäivänsä huomenna ja sitä pitää mennä juhlimaan vielä illalla, kai sinne yökerhoon? Nyt on klo lähes neljä aamuyöstä ja pitäisi nukkua, mutta tuntuu ettei uni taida tulla. Yöllä kuului venäjänkielistä pulinaa, sama aamulla hississä. Ei siis ihan kalleimmasta päästä tämä paikka, oletan.

Aamulla liikenteen meteli on kova ja ollaan ihan Niilin rannalla, aurinko paistaa sisään ikkunasta. eli ollaan länsirannalla. Joessa on joku pikku saari, mutta en ole ihan kartalla. Vastarannalla on korkeita taloja, mutta ehkä istun kartan ulkopuolella. Respa vahvisti, on sen verran laaja city, että "keskusta", lähetystöt ja kansainväliset hotellit ovat taximatkan päässä, sanoi poika.

Aamupalalla ei juuri ketään, klo 9.30 paikkeilla. Silti hotelli "oli täynnä", kun kysyin yöllä. Pöhkö portsari ei edes nimeä kysynyt eikä tarkistanut koneelta, minä en nimittäin ollut ihan varma varauksen olemassaolosta, sen verran sekavaa touhu oli. Yhdessä pienemmässä jo käytiin, mutta sinne olisi saanut huoneen vain yhdeksi yöksi. Asia kerrallaan, tästä alkaa Cairoon tutustuminen. Olenhan jo kerran täällä käynyt, pari vuotta sitten, mutta turistibussilla ja uskon että tästä keikasta tulee hiukan erilainen. Olen jo sanonut että pyramidit Gizassa ja museo on nähty, nyt jotain muuta.

Edelliskerrasta tuttu savusumu peittää vastarannan, siis alle puolen kilsan matkalla, siniseen harmauteen, ettei kannata edes kuvaa näpätä. Jos ja kun mennään torniin, sieltä ehkä saisi yleiskuvan.

Siivooja kävi ja olisi pedannut sängyn, mutta en antanut, koska halusin lojua ja levätä lukien vielä vähän. Onpa siivoojat täällä nuoria, nättejä ja meikattuja, jessus.

SAKKARA pyramidi ja hautapaikka-museo oli aamupäivän aihe. Matkaa tuli hotellilta lähemmäs 30 km, josta yli 20 oli kapeaa, 2-kaistatietä ja kanavan vartta. Turhan paljon hidasteita tiellä. Jossakin kohtaa vanhaa, noin 12-15 metristä kanavaa oli ruopattu. On nykyään helppoa koneella, mutta kun ajattelee, että ne on joskus, tuhansia vuosia sitten kaivettu käsipelillä, vain aaseja ehkä apuna käyttäen, on suuri ero homman määrässä. Jossakin kohtaa kanavan rannat oli kivetty pystysuoraksi, milloinkahan? Kiveyksen seuralaisena oli myös noin km mittainen tiiliaita, mutta vain toisella puolella kanavaa. Nyt sen tien toiselle puolelle kaivettiin koneella kapeampaa kanavaa.

Koko tien varrella on peltoja, välillä aina taloryhmä, jossakin kohden korkea, 4-5 kerroksinen kivitalo, yksin tai ryhmissä. Kaavoitusta ei taideta harjoittaa, eikä kaupunki- tai maisemasuunnittelua. Kaikki kasvaa kai omalla painollaan, asukasluvun paineessa. Jonkinlainen majapaikka pitää kaikille edes yrittää rakentaa, vaikka lämpöä riittää muulloin, paitsi nyt juuri tammikuun öinä saattaa palella, kun lämpö laskee alle 15 asteen.

Sakkaran lähellä on suuret taatelipalmu-istutukset ja ymmärsin museon teksteistä, että palmulehto olisi ollut siellä jo 4500 v. sitten. Alueella on kyltin mukaan "Sakkara Palm Club" joka saattaa olla jonkinlainen majoitusjuttu. Myös mattotehtaita ja kouluja on paljon, kymmeniä.

Museo on nimetty Djoser-kuninkaan tärkeän apulaisen, pääarkkitehdin ja sakkara-pyramidin keksijän, IMHOTEPin mukaan. Tämä oli varsinainen harmaa eminenssi ja omasi yli 100 eri titteliäkin. Hän junaili suurinpiirtein kaiken mitä kuningaskunnassa suunniteltiin ja tehtiin. Alueelle on ennen häntä ja hänen luomustensa jälkeen haudattu tuhansia vuosia arvohenkilöitä, satoihin hautoihin. Niitä tutkitaan koko ajan, ja vasta v. 2000 löydettiin mm Egyptin muinaiskamoista suuri taisteluharppuuna, joka on kooltaan komeampi kuin vastaava joka oli Tutankhamonin haudassa ja sitä yli 1000 vuotta vanhempi.

Muumiot ovat aika pieniä, mm yksi vanha kingi oli noin 155 cm pitkä muumiopaketissaan. Muutama muukin oli siellä ja yksi puukotelossa, jolla oli mittaa noin 180 cm, siis kotelolla, jolloin kingi olisi ehkä 10 cm lyhyempi. Paljon kaikenlaista pientä ja isoa tavaraa oli esillä ja ilmeisesti tutkimus jatkuu koko ajan. Sielläkin oli videoesitys, mutta aika ei tuntunut riittävän sen katseluun.

Siisti, hyvin tehty uudehko museo, jonka tekemiseen lienee taas saatu Unescon rahaa, vaikka mainintaa en siitä huomannutkaan.

Itse Sakkaran pyramidi on kai koko ajan korjauksen tarpeessa ja nyt oli rakennustelineitä monella kulmalla. Siinä lähellä on toinen, reilusti pienempi raunio, josta vain hahmottaa, että porraspyramidi se on joskus ollut. Sieltä mäeltä näkyy toinen pyramidipaikka ja kauempana juuri erottuu Kheopsin kolme pyramidia. Matkaa arviolta 30-40 km?

Tietysti nämä kokeneet, aasikuski-valokuvausmallit kaappasivat oppaani aasin selkään, nostivat suorastaan ja sitten mentiin kuskin johdolla etsimään kuvakulmia. Toinenkin elukka siihen hilattiin ja mulle rätti päähän. Tiesin kokemuksesta että hinnasta tulee kova taisto. Luulivat kai ihan perusturistiksi, kun alkupyyntö oli 200 LE ja kovan pyristelyn jälkeen jouduin maksamaan 50. No saatiin talteen peruskuvat: Aasit, arabihuivit, pyramidi taustana. Vähän tunsin itsenikin aasiksi, mutta nämä heput tekevät sen niin rutiinilla, eikä hinnoista sovita aluksi mitään. Halan olisi pitänyt ymmärtää jarruttaa, mutta kai se oli vaan hauskaa hänestä. Japanilainen turisti otti toisesta aasimiehestä pari kuvaa eikä ollut ymmärtävinään rahapyyntöä, kiitteli vain kumarrellen. Fiksu turisti, pysyi kovana. Mitäs tulevat sinne pyörimään kameleineen?

Paluumatkalla tuli heti mieleen, kuinka samantyyppiset, rumat ja liikennekaaoksen vuoksi hirveiltä vaikuttavat Bangkok ja Cairo. Rumia, sotkuisia, jättikokoisia taloja, joiden ulkoseinät ovat viimeistelemättä, raakamuurattua savitiiltä. Molemmissa on tehty leveitä moottoriteitä (täällä 4+4 kaistaa) keskelle kaupunkia pylväiden varaan. Tämäkin on monta km pitkä ja nyt sen varret oli tupattu täyteen Samsungin mainoksia, että siniset julisteet leimasivat koko tien siniseksi pitkällä matkalla. Ja liikenne on kauheata katsottavaa, varsinkin taxin etupenkillä pelätessä.

Illansuussa taxi haki minut yksin Al-Azhar Park paikkaan, joka on Cairolaisten suosiossa. Siellä istuu perheitä huopien päällä piknikillä, pikkulapsia on paljon. Laaja puisto on tosi vilkas, nuoretparit uskaltavat kaulailla ja kulkea käsi kädessä, mitä kaupungilla ei täällä näe. Jostakin syystä oli suosittua ottaa kuvia suihkulähteen pienien erillisten suihkujen lomassa, kengät märkinä. Lienee jokin onnentaika? Pari napataaraa istui melkein metrin mittaisten muoviautojen ratissa, joita isä kuitenkin ohjasi kaukosäädöllä. Paljon oli myös turisteja, eurooppalaisia ja japseja kuvaamassa. Minultakin tuli taas kortti täyteen ja sain hetken kamppailla, että sain poistettua sellaisia, jotka on jo tallessa.

Taxien väritys on monenlaista, ei yhtä selkeä kuin Luxorissa, jossa on norjalaispoliisien kuosi, valkoisissa autoissa siniset lokasuojat. Täällä on mustissa autoissa valkoista lokasuojissa. On myös kokovalkoisia autoja, joissa on joko jenkeistä lainattu shakkiruutu-raita tai samanlainen raita tähtiä. Kattomerkki saattaa olla myös sininen. Viittaa siihen, että on olemassa jättimäisiä taksiyhtiöitä, joilla on ollut kanttia vaatia ja saada oma väritys autoihinsa. Mun kuskin autossa ei ole mitään merkkejä yhtiöstä, mutta hän ei ole omistaja, vaan renki. Hän tilittää tulonsa yhtiölle ja pyytää siksi itselle tippiä. Annoin luxorilaisen rakennusmiehen päiväpalkan, 20 paikallista.