la 4.12.2010 Soukissa silkkiä katsomassa

Ajankuluksi lähdimme kylälle. Halusin varmistua, josko A-vaimo voisi ostaa pukukankaan ja teettää täällä uuden asun. Kankaiden kanssa on vähän niukka tarjonta, silkkiä löytyi, mutta ei värejä minun makuuni . Kangaskaupoissa on selkeästi miesten- ja naistenvalikoima, täkäläiseen makuun ja tarpeeseen. Päätin antaa suosituksen ettei teetä täällä. Katsotaan nyt mitä lisätietoa ehdin vielä kerätä.

Katselin ja kyselin laukkukaupoissa isopyöräistä ostoskärryä, jonka kanssa olisi kätevä kävellä kilsan verran kauppaan ja takas. Kassimallinen, vetokahva, kevyt, olivat vaatimuksina. Ei taida löytyä tästä kylästä, arvelen. Syynä jälleen perinteet, niitä ei tarvita maassa, jossa on taakat kannettu pään päällä vuosituhannet. Siitä saavat täkäläiset naiset hyvän ryhdin ja kauniin astunnan.

Soukin itäpäässä pysähdyin falafelin paistajan luona. Olimmehan ihan lähellä TAX Free myymälää, joten hän oletti tavalliseksi turistiksi, varsinkin kun naamani ei ole kovin ruskea. Tilasin 10 pullaa, hän pakkasi ne paperiin ja mun repusta kaivamaan muovipussiin. Kaivoin rahaa ja sain esille vitosen. Hän ilmoitti hinnaksi 5LE, minä tarjosin 3. Viisi, toisti myyjä jollon minun piti turvautua vanhaan taktiikaan, kaivoin pussin ulos repusta ja tarjosin takaisin sanoen, että raha takas. Hän siihen mutisi jotakin ja piti taas sanoa, etten ole turisti vaan asun täällä. Lopulta hän antoi 2 kolikkoa takaisin, hymyili ja pudisti päätään. Aikaisemmin olen pärjännyt ostossa kahdellakin kolikolla.

Tax freen hinnat ovat mitä sattuu. Nyt pullo Finelandiaa maksoi vain 50, ennen 60. Brändyn hinnaksi sanottiin nyt 40, aikaisemmin en ole kokeillutkaan. Testataan maku nyt. Siinä jouduimme odottelemaan miestä, joka tiesi hinnat, mun kanssani seisoi toinen myyjä, jolla ei kai ollut valtuuksia. Kysyin siinä pomolta, joka vähän osasi muutakin kuin arabiaa, miksi teillä on hinnat hyllyn reunassa ulkolaisissa juomissa, mutta ei näissä paikallisissa. Hän selitti, että kun ulkolaiset on dollarihintoja ja tässä hyllyssä muutävät maksetaan punnissa. Niin kuin sillä olisi mitään tekemistä itse asian kanssa! Tyhmyyttä, sanoisi Veli tähän. Eikä sellaisiin asioihin mitään tolkkua kukaan puhumalla saa, kunhan soitin poskea.

Poispäin palasimme servicecarilla eli pikkubussilla. Testasimme ajavatko kaikki Medinalle oman kadun kulmaan. Eivät aja, vaan tämä päätti kääntyä siinä Medinan ja Sairaalakadun kulmassa takaisin. Matka ei ole käveltäväksi paha ja ostin kylmää juotavaa Fortysta. Kävellessä taas ihailin yhdessä ikkunassa pieniä kiinalaisautoja, joista Euroopassa ei ole kuultukaan. Taidanpa joskus ottaa koeajaon ja tarkistaa hintatasoa. Alakerran Classic Autossa on kaupankäynti vilkasta. Autot kadulla vaihtuvat nopeasti. Tänä aamuna siinä oli pick up, umpikorinen paku, keskikokoinen kuormuri, pari henkilöautoa. Kauppa on niin vilkasta, että eivät vie myytäviä sisälle ollenkaan, vaan varasto on kadulla. Siinä näkyivät kaverit tekevän kuormurille luovutushuoltoakin.

Bussissa mietimme, mitenkähän systeemi toimii, kun kadulla poliisi tarkisti kuskien papereita pistokokeen tyylisesti. Arvaukseni on, että joku varakas sijoittaa rahat autoihin, pestaa pojat kuskiksi ja kuski maksaa autosta jonkin systeemin mukaan. Voivat maksusta poiketa reitiltä ja joku hiukan näytti valikoivan asiakkaitakin, ajeli kovaa ja puolityhjänä. Olen ollut kyydissä pari kertaa, kun tyhjä pikkubussi onkin lähtenyt taksin sijaan, hinta saattaa ollakin edullisempi, ainakin lyhyellä reissulla. Kuskilta voi aina kysyä, mihin ajelevat ja hypätä kyytiin jos reitti sopii itselle. Siksi kannattaa opiskella katujen nimiä tai joitakin "maamerkkejä", kuten hotellit.  Äsken jouduimme takapenkille ja PAK antoi eteenpäin 2 punnan kolikkoa. Edessä ollut tyttö antoi heti, oma-aloitteisesti toisen punnan pois ja vain yhden eteenpäin. Kuski ei protestoinut, mitä hiukan oudoksuin.

PAK kertoi tietonsa siitä, että tutkinnon suorittanut virallinen opas voi hankkia luvan toimia itsellisenä. Se maksaa kuulemma 10000LE vuodessa ja veroja pannaan sen päälle arvion mukaan. Pitää olla asiakassuhteita, osaamista ja itsevarmuutta, että voi noin toimia. Edesmennyt Abu Naga hoiti omaan laskuunsa näitä erämaaretkiä ja kaikenlaisia erikoisjuttuja, mitä PAKin porukka on keksinyt. Hän oli hyvä junailija ja omasi suhteita joka paikkaan.