Arkea, sattumuksia, elämää

 

Tänään sain ikävän puhelun, jossa mutsin rivitalon ostaja kertoi löytyneen kosteusvaurio saunan lattiasta. Mainitsi myös tarpeesta neuvotella hinnan alennuksesta, johon en sitten mitään vastannut. Soitto välittäjälle ja vilkaisu netissä kuluttajaneuvonnan sivuille kertoi rauhoittavaa, että ehkä tässä ei jouduta mitään edes korvaamaan. Kaupanteossa oli koko ajan esillä tieto, että kämppä on ihan alkuperäisessä kunnossa, mitään remppoja ei ole tehty. Kosteusvika ei ilmennyt hajuna ennen kuin ostaja alkoi tehdä pintaremppaa ja poisti muovimaton lattiasta. Suihkun vedet olivat päässeet läpi rakenteisiin, kun taloa -84 rakennettaessa ei vielä osattu edes tehdä kosteussulkuja.

 

Nyt odotellaan miten käy. Suurin riesa kohdistuu taloyhtiöön, mutta kun ostajalle on tullut kuluja siitä, että hän ei ole voinut asua talossa ja on joutunut remontin vuoksi siirtelemään tavaroitaan, se on tietysti heille suuri harmi. Mutta näissä vanhan talon/osakkeen kaupoissa on aina riskinsä. Mehän myyjinä ei ole mitään salattu eikä hämätty. Ans kattoo nyt, miten tässä asiat lutviutuu. 


Mallitytöt tekevät usein ruokajuttuja, joko kirjan, tv-ohjelman tai blogin. Nyt juuri radiossa haastatellaan jotain bulgarilais-suomalaista tytteliä, joka on ollut mallina jenkkilässä ja puhuu hoono soomi.

Bloggaaminen on nykyisin joillekin myös bisnes, mutta ne ovat kai kaikki näitä söpöjä, hyvältä kuvissa näyttäviä ent. pimuja. Katselin ja yritin etsiä portaalia, johon voisin siirtyä harrastamaan tätä kirjoittamista, kun on painetta vaihtaa alustaa. Vuodatus on aika heikko alusta, kirjaintyypit tulee mitä sattuu, kuvien käsittely on hankalaa, kukaan ei vastaa kysymyksiin eikä ole FAQ tiedostoakaan. Etsintä jatkuu...


Kuuntelen tässä kirjoittaessa Ylen Areenaa, josta pitäisi juuri alkaa Vapaavuoden infoa. ”Vapis” yllätti ainakin minut, kun kertoi hylkäävänsä TVO:n lupahakemuksen aikataulun lykkäämisestä. Nyt hän selostaa Fennovoiman lupakiemuroita. Juuri on tullut tietoja että eduskunnassa vastustus on noussut, samoin yleisön pelot. Putinin tempauksia pelätään. Hirvisaarikin sanoo vastustavansa Fennovoiman hanketta, koska venäläiseen tekniikkaan hän ei luota. Nehän ovat jo tössineet Sosnovyj Borissa pari kertaa rakennelmien romahduksen, kun korruptio on varastanut teräkset. Mutta kyllä se epäily kohdistuu myös Putiniin, kansanedustaja ei vaan voi sitä suoraan sanoa.


Kuulin, että tänä vuonna löytyy metsästä hyvin karvalaukkuja eli -rouskuja, joka sopii hyvin sienisalaattiin. Se on yksi herkuistani myös. Joka vuosi löytyy hyvin kangasrouskua, sitä pientä ruskeaa, siistiä sientä josta tulee ”maitoa”. Mutta sen maku yksinään on kirpeä joten sitä voi salaatissa olla max puolet eli kaipaa haaparouskua tms lisäksi. Sienimetsällä käynti on aina ollut mulle lempiharrastus ja ottaakin nyt päähän katsella kun tv hehkuttaa hyvää herkkutattivuotta ja itse pitää istua jalka paketissa. Osta sienikirja ja mene metsään opiskelemaan, jos ei löydy lähipiiristä opastajaa. Kirjasta minäkin olen opetellut ja tunnistan varmuudella 40 lajia, osa tietysti niitä myrkyllisiä. Mutta silti täytyy ottaa kirja mukaan, sillä aina tulee eteen harvinaisempi laji. Sienivuodet kun ei ole veljeksiä, vaan lajit vaihtelee kovasti.

 

Kun tätä kämppää katselee vieraan silmin, havahtuu siihen tosiasiaan, että kun ihminen on pyörätuoliin sidottu tai rollaattorin vanki, on kämppä aina sotkuinen. Sitä kun täytyy olla kaikki tarpeellinen kama helposti käsillä. Tiskipöydällä on esillä puhtaat ja käytetyt astiat, kun yläkaapista ei yllä ottamaan kamoja kuin alimmalta hyllyltä. Samoin kaikki päivittäin tarvittava on oltava näkysällä, ja vielä nekin joita ei joka päivä kaipaa, pitää tarvitessa saada käsiin tai ainakin apupihtien leukoihin. Ja kun sitten tulee tilanne, että pitää etsiä jotain kaapeista, pitää aina pyytää apua. On muuten hassua, että ityse melkein vaistomaisesti osuu kaapille, lootaan tai mappiin, mitä tarvitsee, mutta toiselle asian selittäminen on hankalaa ja hidasta.