Nippeleitä 20.2.

Pihaa kastellessa tuli esiin erikoinen juttu, joka pitää jatkossa huomioida hyvin. Kasteluojaan johdettu vesi katosi! Juttu oli niin että panin letkun vuotamaan ja senhän olisi hitaasti pitänyt täyttää oja ja kastella pensasaidan taimet. Puolen tunnin päästä menin katsomaan ja mitä ihmettä, vesi ei ulottunutkaan toiseen päähän ojaa! Selvisi että pohjassa palmun lähellä oli pyöreä reikä jonne vesi katosi. Johtunee siihen viereen kaivetusta 8 kuution säiliökuopasta ja vanhojen rakennusjätteiden lomiin jääneistä koloista. Kaikenlaista murikkaa ja betoninjämää on tasoitettu pihamullan alle kuten kai kaikkilla tehdään. Toivottavasti ainakin palmu hyötyi juurien tienoille piiloutuneesta melkoisesta vesimäärästä. Tosin palmujen juuret ovat lyhyet ja aika pinnalla.

Auton renkaiden laatu on heikko, joka näkyy ainakin siinä että pientareet kukkivat raskaan ajoneuvon pinnoiteriekaleista. Renkaat kai tehdään täällä lisenssillä, sillä merkit on tunnettuja. Itse olen ollut 4X mukana rengasrikossa pidemmillä matkoilla tien päällä. Rengaskorjaamojakin on teiden ja katujen varsilla paljon ja töitä riittää.

Viimeisin rengasrikko aiheutti pulman johon piti hälyttää apua, kun ei ollut vararengasta. Heti sai kuski jonkun kaverin lähtemään hätiin keskiyöllä, matkaa 75km. Apua on helppo saada ja sitä annetaan avuliaasti. Yhteisöllisyyden hedelmiä, annat ja saat tarvittaessa apua. Nämä kaverit samoin kuin Huruharan Ahmed ovat Bairatin kylän poikia. Hannu on sen ostoskatua kehunut ja paikka on n. 3km Qurnan poliisiristeyksestä etelään Assuanin suuntaan, pääkanavan itäpuolella kaariportin takana.

Kummeksuin kun näin sammakon auton valoissa loikkivan tien poikki. Piti ihan kysyä voiko olla mahdollista, että rutikuivan erämaan pientareelta loikki hän. Kuski todisti että totta se on. Arveli että otukset saavat tarvitsemansa kosteuden tien vieren vesiputken vuodoista. Mutta miten kanta on muodostunut kymmeniä kilsoja isosta vedestä, tässä sateettomassa maassa?

Juttukaveria nauratti, kun kerroin yhtäläisyydestä juomavesiautomaateista Egyssä ja N-ryssissä. Kumpikohan on ollut ensin? Veikkaan että Nasser kopioi ne tänne ystävyyden kaudella, kun halusi modernisoida maata. Juomapaikkojen ylläpidon perinnehän oli vanhastaan olemassa.

Jostakin syystä otin mukaani turvaliivin ja otsalampun, kuin olisin arvannut rengasmurheet öisellä baanalla. Molemmille tuli käyttöä. Ei tullut turhaan raahattua pyöräilykypärääkään kotoa, nyt kun sain naisten mallin pyörän.

Täällä on tapana liikenteessä näyttää vilkkua kaarteissa, joka meillä olisi epäsuotavaa tai kiellettyä. Herkästi myös käyttävät hätävilkkuja, joka taas on fiksua, mutta meillä kielletty, miksi?

Täksi illaksi 18.2. on kutsu ruokajuhliin profeetan kunniaksi. Kaikkia suomalaisiakin kutsutaan yleiseen juhlatelttaan, missä pippaloita usein pidetään. Hassan oli salaperäinen eikä halunnut kertoa miksi juhlat järjestetään, vasta illalla sitten kuulemme.

Juhlissa satuin huomaamaan sellaisen, että vain aniharvalla oli silmälasit. Suomessa ekat lasit hankitaan keksimäärin 42v iässä ja tässä porukassa oli paljon sitä vanhempia. Onko täällä ihmisillä parempi näkö vaiko hyväksytäänkö että näkö heikkenee eikä haeta apua laseista? Sensijaan jokunen kultahammas välähti joidenkin miesten keskeisten poskisuukkojen välissä. Siis rahaa saattaa olla kultahampaisiin mutta ei silmälaseihin? Jos ei lue, ei se huono näkö niin paljoa haittaa?!

Matkalla huruharaan sattui silmiin matalia pensaita joissa kasvoi jotain punaisia pallukoita. Niiden täytyy olla tomaatteja eli täällä on käytössä matalasti kasvavia tomaattilajikkeita. Olisi kiinnostavaa miettiä voisko niitä siirtää jalostuksen kautta meille, sillä tomaatti on kova kasvamaan pituutta ja siksi hankala kasvi.

Hurgahadaan matkalla huomasi selvästi muutoksen vuorien rakenteessa. Tumma kiviaines on paljon kovempaa kuin Luxorin suunnan hiekkakivi ja se ei rapaudu samoin, vaan muodostaa kovin teräviä huippuja. Luxorissa WB:n kukkulat ovat usein tasalakisia tai ainakin terävyys puuttuu, vaikka kerroksisuus näkyy hyvin. Luxorissa voi kukkulalle kävellä sorassa tarpoen, mutta Huruharan suunnan huipuille pitäisi kiivetä ja saada taatusti kipeitä kolhuja, näyttää ne särmät niin kauheilta auton ikkunasta. Ei säilyisi sellainen kiviaines montaa sataa vuotta pohjolan säissä, vaan rapautuisivat äkkiä tuntureiksi. Täällä vaan saattaisi tunturien Aslak rapautua äkkiä kuumuudessa.

Onneksi perinne täällä ei sisällä pönäköitä juhlapuheita! Pippalot ovat ihan luontevia ihmisten kohtaamisia, aika arkisiakin ja ohjaamattomia, ei yhtään juhlavia. Syöminen on tärkeä osa niitä, mutta siihen ei sisälly mitään juhlavaa, eikä tietenkään maljapuheita! Siinä kohtaa olen venäläisen perinteen kannattaja. Kestän mieluusti paljon puheita kunhan niiden jälkeen otetaan malja. Sama peli hurrien puolella ja siksi olen aina viihtynyt suomenruotsalaisten rapu- ja muissa juhlissa. Skål!

Perhanan nuoret koltiaiset ovat ottaneet tämän Memnonin suoran kiihdytysradakseen.  Äsken neljä mulkeroa lähti kiihdytyskisaan viereisen cafeterian edestä. Ei ole yhtään kivaa se touhu. Siihen ehkä voi vaikuttaa isäntäperheen avulla, testataan asia.

Olen nähnyt mm valaisinkaupassa tosi hienoa puutyötä ja levyjen viimeistelyä. Kyllä se täällä osataan jossakin! Sitä kummallisemmalta tuntuu, että täällä peräkylässä ei ole yhtään kunnianhimoa tehdä kunnon jälkeä. Olen nähnyt yhden kunnon pajan, mutta täällä wb:llä tekevät mitä sattuu. Vika on tietysti tilaajissa, jotka hyväksyvät mitä tahansa. Kun ei ole parempaa nähnyt, ei ymmärrä vaatia. Luxor on perähikiä laatuasioissa. Vanhoillisuus tulee esiin monessa muussakin asiassa eikä täällä ymmärretä politiikan kiemuroista senkään vertaa kuin puunkäsittelystä, eli aika vähän.