Suuri oli helpotus kun silmälääkärissä selvisi, ettei silmässä mitään tulehdusta ollutkaan. Uusi juttu mulle oli, että ripsi voi kasvaa alaspäin, siis luomen alapuolelta "ulos" eli silmämunan puolelle. Nyt se on poissa ja näkö parani heti.

Teen tätä tekstiä pak:n koneella ja siksi ääkköset on taas käytössä. Ennen silmätohtoria kävin kysymässä läppäriäni atk-tohtorilta. Saan sen ke iltana. Ihan kuin arvelinkin, akun liitos oli ratkennut. Ilmeisesti joutuivat tilaamaan jonkin osan, koska joudun odottamaan. Kerron tästä verstaasta sitten kun haen koneen.

Silmävaivassa menin ensin "Luxorin parhaalle" Pharmasia-tohtorille, jota täällä ympäri vuoden asuva Marlene suositteli. Sanoi että hän luottaa tähän koptitohtoriin enemmän kuin kehenkään muuhun lääkäriin täällä. Nämä apteekkari-lääkärit eivät harjoita varsinaista vastaanottotoimintaa, mutta osaavat lääkepuolen asiat hyvin. Onneksi olin, kai vaistomaisesti, säilyttänyt lääkkeiden pakkaukset ja kun esitin ne ja kerroin miten olin niitä käyttänyt jo yli 2 viikkoa, hän kehoitti menemään lääkärille. Se oli onneksi lähellä. Ei ihan niin lähellä  kuin hän sanoi (egyptiläinen optimistinen mittavirhe) ja jouduin kysymääniin monta kertaa, sillä neuvot ovat aina hiukan sinne päin, osittain arvauksiakin.

Siisti pikku klinikka, jonkinlainen lääkärikeskus, sillä vastaanottojakin oli useampia. Valkotakkiset nuoret miehet kirjasivat sisään pyrkijät vihkoon. Siisti aula, koraanin luentaa tv:ssä, lauseita seinillä. Minulle sanottiin että 115LE johon totesin "nou proplem". Osoittautui kuulovirheeksi, hinta oli 150. Minua ennen oli jo porukkaa venttaamassa. Perhe parin mukulan, aikuisen tytön ja isoäidin kera  sekä nainen teini-ikäisen pojan kanssa. Istuin puoli tuntia ja rupesin kyselemään miksei mitään tapahdu, ketään ei kutsuta sisään. Klo oli 22.20. Sanoi valkotakki, venaa vielä 20 minsaa. Rupesin arvelemaann, että tohtori varmaan katsoo telkkarista mieliohjelmaansa, ennen kuin vaivautuu paikalle. Mistä apulainen muuten tietää aikaa sanoa? Siinä jo täditkin rupesivat kyselemään aikatauluja ja väkeä tuli lisää, nyt jo 8 mun lisäksi. Kysyin sitten miten kauan joudun jonottamaan, mutta valkotakki sanoi että olen "namber van". Sitä hiukan ihmettelin, mutta raha siinä varmaan ratkaisi. Nimittäin yksi minun jälkeeni tullut heppu istui hetken penkillä ja tuli sitten tiskille ja maksoi 70LE. Vähän myöhemmin tuli sisään isä teinitytön kanssa ja maksoi myös etukäteen jotakin, kun sai satasesta pikkurahoja takaisin. Täällä tämä eriarvoisuus näkyy tälläkin tavalla. Köyhä jonottaa, varakas kiilaa ohi.

Lopulta tohtori tuli, touhukkaan pyyhälsi vastaanotolle. 50+ parrakas mies, ihan luotettavan oloinen puhuu hyvää eng. Kyseli ja luuli ensin että valitin laseistani. Sitten katsoi silmää kojeen läpi ja asia selvisi heti. Otti pinsetin ja nyppi karvan pois. Ei tuntunut ollenkaan. Selitti asiaa, mutta en ymmärtänyt sanoja. Hän  sitten piirsi kuvan josta asia selvisi. Kirjoitti omalle muistilapulleen lääkkeiden nimiä ja antoi ohjeet. 

Menin sitten taas apteekkiin ja siellä totesimme, että mullahan oli jo samat lääkkeet. Silmä tuntuu hyvältä, joten eipä tule pitkää kuuria. Olipa helpotus!!! Nyt näkee taas lukea, kirjoittaa ja katsoa telkkaa.