Kälättäjät (Postaus on monta päivää myöhässä)

 

Hannu saapui tosi väsyneenä aamupäivällä, tehtyään reissua koko yön. Raskaiden laukkujen raahaaminen pitkiä käytäviä imi voimat. Mutta ainakin rentoutti kun avattiin pullo ja otettiin tervetulomaljat.

 

Hannulla puhe pulppuaa ja ideoita singahtelee, aina. Tätä kirjoittaessa ovat otelleet sanan säilällä Eevan kanssa ja hyvin menee kun molemmat ovat kovia kälättämään. Onneksi lähtivät pois että korvani saavat tauon.

 

Meidänhän pitää sopia kaikenlaisista käytännön asioista ja keskenäisistä menettelyistä. Juuri kun opimme hyvän keskinäisen rytmin Eevan kanssa näiden lähes kolmen viikon aikana, on taas uusi sopeutuminen Hannun yökukkumisiin. Heräsimme molemmat aamuyön pimeässä siihen että tämä 6h yöunia nukkuva kukkumatti kolisteli.

 

Eevahan on loistavasti hoitanut meidän aamiais- ja iltapala-asiat, syöttäen minulle puoliväkisin appelssiineja. Minä kun olen enemmän rypäle- ja mandariinilinjalla. 4 X ollaan jätetty Aishan lounas väliin ja syöty kalaa kaupungilla. Eilen kävi reitti Rizzin kautta ja söimme kalaruukun. Taisimme olla päivän ekat asiakkaat. Sitten kävin hoidossa eli jalat ja pää tuli kuntoon. Eeva kävi odottelemassa Paavoa cafeteriassa, mutta tämä olikin hammaslääkärissä, eikä ilmestynyt vakitreffeille. Mahrusin kanssa kävin ostamassa Hannulle suuren ”kamelinkarva”-filtin, joka kuitenkin lie peräisin kiinankamelin keinoturkista (300LE = 31.50€).

 

Hannu ei ole puuroihmisiä, jota taas me olemme tottuneet vatsamme hyvinvoinnin vuoksi aamuisin saamaan. Se on vielä pikkujuttu, mutta sitten Hannu nosti laukuistaan (joissa oli hirmuinen ylipaino, josta ei kuitenkaan tällä kertaa tarvinnut maksaa) 6 pkt kahvia. Joten jos Päde luet tämän osta vaan matkaan omia tarpeitasi varten. Nämä riittävät reilusti yli tämän kauden ja saattavat laimentua seuraavaan.

 

Kirjoja Hannun laukuista löytyi 85cm pino, enimmäkseen kevyttä luettavaa ja kannettavaa, pehmeäkantista. Toi uuden suihkuosankin, mutta juuri eilisiltana totesimme että boileri tökkii eli on akuutti lämminvesiongelma. Soitin Abdylle joka soittaa putki-Ahmedille. Emme tiedä onko hänellä taitoja ja lupa tehdä sähköpuolen hommia, mutta jos se liittyy vain itse laitteeseen, hän ehkä hallitsee sen.

 

Hannu oli niin touhua täynnä, että tilasin hänelle auton ja mies ryntäsi asioille. Ainakin tarvitaan pari kopiota avaimesta ulko-oveen. Joitakin ruokahuoltoon kuuluvia juttuja myös, sillä Hannussa on paljon kokin vikaa ja hän aikoo kokkailla ruokaa meille. Juuri se on yksi asia jota pitää sommitella yhteen, kun hän on lihamies ja minä en syö kuin kanaa. Kala on hiukan vaikeampaa, kun ollaan siinä kai pakasteiden varassa. Näitä täysin outoja fisuja ei kai tuoreena oikein hallita, minä ainakaan. Tosikokki hoitaisi senkin homman.

 

Hannulla on ollut tapana pitää lapsille ja kai hiukan aikuisillekin lettukestit kerran viikossa ja toinen perinne oli ostaa torilta ankka, joka sitten jotenkin yhteistyössä perheen naisväen kanssa valmistettiin. Hannuhan osti perheelle kanoja ja kukon viime talvena ja aamiaisella pohdittiin, ollaanko me syöty ne kanat, kun pari kertaa on kanankoipia syöty Aishan paistamana. Samaan tarinaan sisältyi myös vuohia, määrä on minulle jäänyt hämäräksi. Tämä ”navetan” elikoiden määrä pitää myös selvittää. Asiat on hiukan hankalampia, kun talon isäntä ei ole vielä vapaana ja Aishan kanssa kommunikointi vaatii näyttelijän lahjoja, kun viittomat eivät ole kummankaan osapuolen hallinnassa täysin.

 

Hannu omaa jo aika rutiinit Luxorissa. Toi meille koraanin henkeä tukemaan, parit työhanskat, paristoja ja uuden alapesusuihkun. Sen asennus käykin kivasti nyt kun putkimies muutenkin tulee hommiin. Päästään eroon keljusta putkesta vessanpöntössä, joka on sikäli vanhaa mallia. Uudemmissa pöntöissä kun se välttämätön suihku tulee peräosan niklatusta suuttimesta, joka kumman hyvin osuu oikeaan kohtaan ihmisen anatomiassa. Britit niitä valmistaa ja tämä käpy, itsetehty malli on huono sen putken vuoksi kun se aina tahriintuu ja vaikeuttaa pöntön puhdistusta.

 

Jatkan tätä selostusta sen jälkeen kun tapasimme saksalaispojat, jotka Eeva haalasi mukanaan Luxorista. Hyvä temppu, pojat oli kivoja. Nyt lähtivät nämä kaksi kälättäjää yhdessä vielä syömään, mutta minua ei nälättänyt. Tuntuvat pärjäävän hyvin yhdessä, jota hiukan aluksi epäröin, sillä Eeva on niin räväkkä ja suorasuinen, että toisen pitää osata suhtautua. Mutta sattuivatkin olemaan samalla aaltopituudella ja se oli tämän kolhoosin edellytys. Totesimme Hannun kanssa, että meillä alkaa olla hyvät verkostot, kun boileriongelma ratkottiin ilman että emäntä tiesi siitä mitään. Ja maksettiin myös.