Intia

uutiset kertovat että Intia on aloittanut kampanjan rekisteröimään maan asukkaat ja antamalla näille henkilöllisyys. Lehtijutun haastateltu ”oletti olevansa 32 vuotias” ja samaa tasoa on maan muukin rakenne ja infra. Sama uutinen kertoi että valtio antaa 200 miljoonaa kännykkää, joilla nämä voivat olla yhteydessä asiakkaisiin ja viranomaisiin sekä pankkeihin. Puhelinta käyttää jo nyt suuri joukko pieniä yrittäjiä ja heille se varmaan sopii. Mutta kun tiedetään että 30% kansasta ei osaa lukea ja kirjoittaa, miten he ovat viranomaisiin yhteydessä ja hoitavat pankkitiliään? Vai osaavatko he numerot?

Tässä voisi olla Nokialle suuri mahdollisuus tehdä halpa ja todella toimiva ja yksinkertainen känny, eikä mitään surkeaa kapulaa, kuten mulle on myyty. Se kun ei piippaa viestistä, ei värise hälytystä ja jonka selaus on yhtä valikoissa sähläämistä. Valtio ostaa ne miljoonat kännyt mutta pelkään pahoin että Samsung sen diilin kaappaa, jos ei ostaja anna sille määrityksiä ja tilaa monelta tuottajalta.

Intian kampanjaan liittyy ihmisten rekisteröinti tiedostoihin ja niihin otetaan kuvat silmän iiriksestä sekä jälki 10 sormesta ja vielä kai hologrammi tms fiksu kuva naamasta. Sillä sitten yritetään vähentää korruptiota, mutta homma meni puihin jo kättelyssä, sillä kerrotaan että jo alkuvaiheessa on ollut väärinkäytöksiä. Kyllä niin vanha korruptiokulttuuri keinot keksii! Aravind Adigan Valkoinen tiikeri kertoo kiinnostavasti lahjonnan syvään juurtumisesta ja siitä miten epäoikeudenmukainen Intian yhteiskunta voi olla. Raha ratkaisee kaiken ja kaikki on kaupan, myös politiikassa. Kun on tarpeeksi rahaa voi ostaa vaikutusvaltaa ja jopa uuden, nousevan kilpailevan puolueenkin.

Korruptio on syöpä joka syövyttää sisältä päin monet kehitysmaat ja pitävät ne köyhyydessä. Intiassa kehitystä jarruttaa tehokkaasti kastijärjestelmä, erilaiset uskonnot, lukutaidon puute ja yhteiskunnan rakenteen heikkoudet. Kun lait ovat heiveröiset ja niitä valvovat voidaan aina lahjoa, ei köyhä saa koskaan oikeutta. Ympäristöstä ei kukaan ymmärrä pitää huolta ja vaikka ymmärtäisi, ei ongelmille paljoa voi tehdä kuitenkaan. Sillä ympäristöä tuhoaa melkein aina teollisuus, Intiassa erityisesti, kun muistamme Bhopalin myrkkyonnettomuuden vuosikymmenien takaa. Aina välillä on uutispaloja joissa kerrotaan että vieläkään ei vammoja ja kuolemia ole mitenkään korvattu. Ja kaiken takana on kansainvälinen, raaka kapitalismi. Nyt on kiinnitetty huomiota puuvillateollisuuden ongelmiin kun länsimaihin toimitettavat farkkukankaat käsitellään onnettomilla menetelmillä, jotka saastuttavat vedet. Intia on yksi niistä maista joissa puhtaan veden puute aiheuttaa jatkuvasti lasten kuolemia ja kulkutauteja. Hygienia on surkealla tasolla eikä jätteistä osata pitää huolta. Kaiken perussyynä on tietysti ylikansoitus, mutta luulenpa että korruptio on niin syvällä perinteessä, että se on vaikuttanut jo paljon kauemmin kuin ylikansoitus on tajuttu ongelmaksi.

Jollakin kummalla tavalla silti nämä maat keplottelevat eteenpäin ja pystyvät jotenkin ruokkimaan väestönsä. Suuri väestö vaikuttaa siihen että maan talousmahti kasvaa. Hyvä esimerkki on Kiina, jonka merkitys nyt on valtaisa, vaikka maa oli surkimusluokassa vielä 1960-70-luvuilla. Ennustetaanhan että Intiasta tulee seuraava suuri talousmahti eikä siihen mene kuin 40-50 vuotta. Ja sehän sitten puolestaan lisää kulutusta ja saastumista jota pallomme ei kestä. Syntyvyyden lasku kun tapahtuu hitaammin kuin palloamme riistämme. Jälki on nyt jo karmeaa ja palloja tarvittaisiin monta lisää tällä menolla. Niitä vain ei enää valmistu. Tai kyllähän niitä syntyy mutta niin kauas ettei niistä ole apua.