Ylhäisöhaudoilla

 

Vajaan 2 km päässä on iso alue hautoja, joita on nyt muutama vuosi valaistu iltaisin sisältäpäin ja ne loistavat Luxoriin asti. Vuorenrinteethän on myös nykyisin valaistuina. Komeaa. Väittävät että siellä on 1500 hautaa, joista 400 tunnetaan. Nykymenetelmin lienee helppoa paikallistaa kaivuupaikat. Saksalaiset ja jenkit ovat tehneet hommia vuosikausia ja kuulemma apureita on kaivauksilla nytkin 600 ukkoa.

 

Ensin ostetaan liput Qurnan risteyksestä, valitaan haluttu kohde, meille tuli nimi Ramose tuttuna valituksi. Kolmen haudan käynti maksaa 40LE. Obligatorinen, epävirallinen opas pyysi 20 ja hautaa esitellyt heppu sai 10. Kilsan kävely soralla riitti, enempää hautoja ei kerralla kannata ahnehtia, mutta ota hyvät kengät jalkaan. Ota fikkari mukaan, sillä valot on huonot tai puuttuu kokonaan. Haudoissa ei saa kuvata, mutta luultavasti tuhoisampaa maalauksille on ukkojen kikka valaista peilien kautta seiniä, turistin nähdä kuvat.

 

Ramosen haudassa oli sekä maalattuja että koholle hiekkakiveen veistettyjä kuvioita. Tämä pinnasta kohoava veistotyyli on paljon työläämpi kuin kuvion kaiverrus. Siinä jos taltta lipsahtaa, menee koko kuvio pilalle. Haudassa on kiinnostavasti yhdessä kohdassa kesken jäänyt veistoskohta, jossa on mustalla 4mm viivalla piirretty kuvio tasossa, ja viereinen lohko on jo käsitelty jättäen viiva koholle. Se oli vielä musta. On ollut tarkkaa puuhaa poistaa kivestä suoraa pintaa ja jättää kuviot koholle. Siinä on kulunut aikaa ja tupakkaa! Ei ole ihmekään että heti kun tyyppi kohosi korkeaan virkaan, hän aloitti hautansa suunnittelun ja teeton.

 

Ramose oli kahden suuren faaraon, Amenophis III ja IV eli Ekhnatonin/Akenatonin visiiri, joka vastaisi nyt lähinnä pääministeriä. Mutta valinta ei ole ollut äänestys, silloin oli ääni vain faaraolla. Visiiri on ollut todella vaikutusvaltainen ja usein fiksu heppu. Tämä Ramose on ollut hyvä kun poika jatkoi pestiä. Hyvät tulot, kunnioitettu virka, paljon palvelijoita, upea hauta jota on työstetty vuositolkulla, ehkä -kymmeniä.

Hauta on kaivettu esiin ja restauroitu vasta osittain, sillä siihen on jouduttu valamaan kattopalkit ja uusia pilareita sortuneiden tilalle. Onneksi hiekka on peittänyt sortuman ja säilyttänyt maalaukset aika hyvässä kunnossa. Hauta on vielä keskentekoinen ja takasali on suljettuna, sillä se on kaivettu esiin vasta ”EGYPTI-kulttuurimatkailijan opas” kirjan 1991 painoksen jälkeen. Oppaassa muuten puhutaan koko ajan Thebasta, tarkoittaen lähinnä länsirantaa.

 

Olin näkevinäni tyylin muutoksen, josta tutkijat ovat todistaneet näkyvän juuri tässä murroksessa ja joka johtui Ekhnatonista. Siitä kerrotaan Sinuhessa hyvin. Aikaisemmin oli tapana kuvata parihevoset astumassa yhtäjalkaa siten, että takimmainen erottuu vain kuin varjo. Nyt oli monessa paikassa 4 samaa hahmoa, ihmisiä, lintuja, eläimiä ryhminä, kai korostaen suurta määrää. Tulkitsimme yhden maalauksen esittävän useita ihmisiä tiskaamassa astioita. Arkiaskareissa kuvataan monia töitä, kalastusta, linnustusta, ruoanlaittoa. Kai suuri tiski kertoo että on ruokittu monia?

 

Lopuksi paikallisopas, joka kehui olleensa turistien apuna jo 20v. mutta siis ilman mitään virallista statusta, tarjosi mahdollisuutta nähdä lisää hautoja. Siinä maksu ilmeisesti menisi sitten hänelle ja vartijalle puoliksi ja tulisi varmaan tarpeeseen, sillä nytkin oli meidän 2 fillarin lisäksi parkissa 1 taxi ja pikkubussi. Ei siitä leipää lohkea monellekaan perheelle. Ero on todella suuri takavuosien turistiruuhkiin verraten. Turisteille on tarjolla ”käsintehtyjä” kipsistä valettuja kauniita kopioita hautojen kuvista, ennestään mulle tuttuja aiheita. Vakuutti kovasti tekevänsä itse niitä laattoja käsityönä, mutta minä nauroin väitteelle. Moni hölmö turisti uskoo ja maksaa itsensä kipeäksi. Jossakin on kipsivalimo joka tuottaa mokomat kuvat koko maan turismiteollisuuden tarpeisiin sarjatyönä. Sama koskee papyruksia, jotka painetaan silkkipainolla.