luxor 67.2009 exotiikkaa, 9.12.2009

Heräsin kylmyyteen, nousin ja puin lisää vaatetta. Otin lääkkeet ja rupesin kirjoittamaan, kun uni ei enään tullut. Kello näyttää 7.29 ja ulkolämpötila on 15,5 plussaa celsiusta. Täyspilvinen päivä.

Eilen tuli tekstailtua kotiin. Yritin innostaa mutkan kautta Leenaa tulemaan joukon jatkoksi. Lähetin viestin jossa kutsuin tänne kokemaan exotiikkaa. Takasin tuli ärtyneen oloinen kysymys, mitä tarkoitan..

Tätä tarkoitan exotiikalla

On jo jonkinlainen ero asua kadulla, missä on tavallisten egyptiläisten koteja, normaalia täkäläistä elämää. Sitä ei näe hotellin pihassa ja ikkunasta kadullekin kovin vähän, koska katu on kauppakatu, ei asuinkatu. Hotellin pihassa ei teurasteta elikoita, mutta tällä kadulla niin tehdään, kun on juhlan aika. (nyt ei taida juhlia olla täällä tiedossa, kun meillä tulee joulu). Kakarat mekastaa pallon kanssa kadulla illalla, vielä pimeän laskettua. Lähitalojen asukkaat rähinöivät, tai ainakin puhuvat ISOILLA KIRJAIMILLA.

Hotellissa asuva ei käy ruokaostoksilla. Ostaminen tositarpeeseen on jo tapahtuma, melkein rituaali täällä, siis turistille. Siinä oppii jotakin arabin mentaliteetista. Mutta ilmeisesti pitää itse olla tinkijänä, jotta sen tuntuman saa. Jos vaan katsoo sivusta, kun toinen ostaa ja tinkii, se tuntuma jää saamatta.

Hotellissa asuva näkee eri asioita, kuin täällä kämpillä budjaava. Ei tarvitse neuvotella siivouksesta tai lampunvaihdosta arabiaksi talkkarin kanssa, eikä miettiä mistä voisi ostaa lisätarvikkeita puutteellisesti (länsimaan asukkaan mielestä) varustettuun keittiöön. Keittiössä taas joutuu ihmettelemään, mihin tällaistakin tarvekalua käytetään. Hotellissa niitä ei näe, SOUKissa kyllä. Kun istuu valmiiseen aamiaispöytään ja kronklaa syötävien kanssa, ei tiedä mitään siitä arjesta, jota itse aamupalansa tekevä joutuu kokemaan. Mun on ollut pakko hiukan testailla erilaisia ruokatarvikkeita. Jokin on ollut hylättävä, jostain taas melkein innostuu. Onneksi hylkääminen virheoston jälkeen ei harmita, kun kaikki on niin halpaa. Innostusta tuotti täällä myytävä, voideltava feta. Se tehdään tahnamaiseksi, ei kovana niinkuin kreikkalaiset tekevät. Sitä eroa ei hotellissa näe, koe.

Markkinointi, markkinat

Sivukadulla ajelevat sellaiset kauppiaat, joita hotellit ei kiinnosta. Valtakadulla liikkuvat vain turismista elävät. Kaasupullokauppiaaan mainosnakutus, viherkauppiaan torvensoitto tai sen aasikuskin kovaäänisjuttelu (vieläkään en tiedä mitä hän myy) on osa tätä paikallisfiilistä. On jotenkin kiehtovaa palata ajassa taaksepäin siihen, että jokainen tuottaja usein myy itse ja toisaalta havaita, miten siihen väliin onkin tarvittu kauppias-välittäjä. Kaasupullokauppias ei ole tuottaja, mutta tehdas ei ole kehittänyt muuta jakelutietä, miksi? Kylmäketju ei vielä täällä täysin toimi ja siksi pientuottajan maito pitää toimittaa kuluttajille heti tuoreena. Siihen ei monimiljoonaisessa kansakunnassa pysty kuin kehittämällä tuhatpäisen aasiin/mopoon perustuvan jakeluverkon, jonka loppupäässä ovat fillaripojat. Tämä kaikki on tietysti nopeassa murroksessa ja sitä on jännä seurata. Ei siitä niin kauan ole meilläkään, kun markkinat ja kulkukauppiaat olivat maaseudun arkea. Olenko vanha kun näitä vielä muistan? Kirpputorit ja "vanhanajan markkinat" vetävät väkeä. Pohjanmaan huonekalukauppiaitten kannattaa edelleen kiertää maaseutua ja kauppa käy. Vieläkö porsaskauppa tapahtuu kuin -50 luvulla?

Globalisaatio, hyväpaha

Jotain ihmettelemistä on siinäkin, miten taitavasti nämä jotkut osasivat käsitellä mun jumissa olevaa läppäriä ja sen ohjelmia. (globalismin valoisa puoli?) Vaikka kaikki valintalehdet ja ohjelma on suomeksi, nämä tuntevat rutiinin, symbolit ja komentolootat sujuvasti. Johtuu tietysti Microsoftin yleisyydestä. Siinä on jotakin hienoa tässä kohtaa, mutta toisaalta ihan pelottavaa. Jos Microsoftista kehittyisi alan yleiskieli (onko jo?) se tietäisi sitä, että maailman rikkain mies rikastuisi lisää. Ja me köyhät olisimme pakotettuja maksamaan hänen perillisilleen aina vaan. Onneksi on näitä OPEN ACCES asioita, kuten LINUX. Eläköön vapaa koodi ja Linus Tordvalsin luoma yhteisö.

Mutta takaisin asiaan.

Exotiikkaa koen arjessa, joka eroaa kotoisesta. Mitenkähän sanakirja sen kääntää suomeksi, katsokoon kellä kirjoja on käsillä. Minulle sana ei sisällä mitään sen erikoisempaa, kuin että asia eroaa kotoisesta, ja tv:stä tutusta rutiinista. Ilmeiseti Hollywood on tehnyt amerikkalaisen ylemmän keskiluokan arjesta meille kovin tutun. Mutta kuka on nähnyt köyhän Amerikan, mexikaanien ja intiaanien, takapihoja? Ei sen exotiikan tarvitse olla kaukana tai olla jotakin tosi poikkeavaa, rivoa tai ällöttävää. Englantilaisille Lappi on exoottinen. Kai siinä sanassa on taustana aina jokin kaukana oleva.

Hei kotomaanrouvat, tulkaa tänne sitä kokemaan, tämä on riittävän, mutta ei liian, kaukana.

HRR, on kylmä, sisälämpö 20,5. Ulkona sama vaikka aurinko näkyy pilvien läpi. Paikallisilla on villapaidat päällä. Paikallisväriä lisää: Vesijohto korisee, eikä vettä tule. Eilen pesukone ei toiminut siksi. Puhelinverkossa on häikkää, tekstari pitää yrittää myöhemmin lähettää uudelleen, sanoo ohje. Nyt on kello 10.25 ja lämpö 21,5. Iltapäivällä ehkä tarkenee ilman villapaitaa, jopa täkäläiset.

Lisää semantiikkaa

Johduin miettimään sopivampaa sanaa. Jos olisin houkutellut Leenaa sanalla "outo", olisiko se ollut houkutteleva? Entä "kiihottava" tai "epätavallinen"? "Kiinnostava"olisi varma valinta, mutta lattea. "Jännä" ja "kliffa" ovat oikean sävyisiä, mutta molemmat slangia. "Poikkeava" käsitetään taatusti väärin, vaikka siitä juuri on kysymys, totutusta poikkeavasta. Piko, auta keksimään parempia sanoja ja... (Soita systerille ja kerro tästä semantiikasta, ettei se suotta murehdi. Luulen ettei se jaksa näitä lukea! Sitä potuttaa koko tilanne ja kotimurheet joista mä luistelin)