Egyptiläinen kaupunkilainen elää melun keskellä, päivin-öin. Hänen pakko hengittää huonoa ilmaa, savua ja saasteita. Ilmassa on aina hienoa hiekkapölyä. Juomavesikin on kehnoa, pöpöjä on niin paljon, että suomalainen terveystarkastaja kieltäisi sen käytön.

Kun näitä asioita miettii, ei ole ollenkaan ihme että keskimääräinen elinajan odote on huono, miehillä 69 ja naisilla 74. Suomen lukuja en jaksanut kaivaa, lienevät noin +10v. kts YK-liiton tilastot/linkkijuttu.

Melun vaikutus keskushermostoon tiedetään ja jatkuva melualtistus vähentää ihmisen elinvuosia.

Öinen melu, liikenne ja siihen liittyvä älytön pärinä ja torvensoitto, rukouskutsut ja muu melu ei anna kenellekään täällä kaupunkien keskustoissa nukkumiseen tarvittavaa hiljaisuutta, unirauhaa. Sillä on myös vaikutuksensa ihmisen terveyteen. Tutkijat pitävät riittävää ja yhtäjaksoista unta yhtenä terveyden kulmakivistä. Luxorin asukkaalta se viedään. Meluun toki tottuu, mutta se on eri asia.

Pienhiukkaset ovat vakava ongelma. Meillä väitetään tutkitun, että vuosittain 800 suomalaista kuolee pienhiukkasten aiheuttamiin sairauksiin, lähinnä keuhkojuttuihin. Jos täällä tehtäisiin tutkimus pienhiukkasten ja savun vaikutuksista terveyteen, sitä ei voisi julkistaa. Vaikutus on niin suuri, että kuolemia laskettaisiin miljoonissa. Kun maaseudulla maatalouden tarpeisiin poltetaan korret ja kasvijätteet, ja kaupungeissa kaikki roskat, myös muovit, avotulella, on koko Niilin laakso jatkuvasti savuhunnun alla. Sitä sekoitusta kun vetää keuhkoihinsa saa aika annoksen häkää ja pienhiukkasia, jatkuvasti, aina ja kaikkialla.

Sillä peloteltiin hiljattain myös keskustelussa puulämmityksen suosion lisääntymisestä Suomessa. Ne väitteet perustuvat siihen, että palamisen prosessi ei aina ole hyvä. Johtuu vääristä polttotavoista ja kosteista puista. Oikein puuta hyvässä, normin mukaisessa tulisijassa polttaen on syntyvä savu vähäistä ja pienhiukkasten muodostuminen todella pientä. Tässä pelletti tuo lisäetua, on juuri julkistettu tutkimus asiasta. Meikäläinen kaupunki-ilma on ihanaa ja raikasta Kairon ilmaan verrattuna. Ruuhka-aikoina jotkin Helsingin pääväylät ovat haitallisen huonot ilman suhteen, mutta se kestää vain muutamat ruuhkatunnit. Kairossa ruuhka on säännöllistä ja autojen pakokaasupilvet  kamalia. Sateet meillä auttavat paljon, tuoden pölyn ilmasta maahan. Luxorissa ei sada edes joka vuosi, sama tilanne on paljolti koko Niilin varressa. Rannikolla vettä saadaan useammin.

Veden laatuongelmat ovat tuttu asia kaikissa kehitysmaissa. Epätasa-arvoa lisää veden yksityistäminen. Monessa kehitysmaassa on vesilaitoksia myyty yksityisille. Pettymys on ollut suuri, kun ka uniit lupaukset verkoston kehittämisestä on ollutkin pötyä. Ranskalaiset isot vesiyhtiöt ovat kunnostautuneet ihmisten käyttöveden "ryöstössä" ja voiton tekemisen ihmisten vesipulalla. Ihan karmii todeta täälläkin vesipullon etiketissä Coca-Colan nimi. YK on nyt julistanut puhtaan veden ja sanitaation ihmisen perusoikeudeksi. Sitä ei saisi missään tapauksessa yksityistää, vaan vesi on kansallinen resurssi.

Veden laadulla on suora yhteys lapsikuolleisuuteen ja moniin tauteihin. Huono vesi tappaa.

Kun nämä elämänlaatua vahvasti heikentävät asiat, melu, ilmansaasteet, huono vesi, kasaantuvat, ei ole ihme että egyptiläinen kuolee useita vuosia suomalaista aikaisemmin. Ainoa keksimäni etu täällä asuvalle on aurinko ja sen suojaava vaikutus, D-vitamiini. Muutoin aurinko vain vanhentaa ihoa ja saattaa eurooppalaisen ihosyövälle alttiiksi. Silti turismi kukoistaa ja monet palaavat tänne aurinkoon aina uudelleen.  Hulluja me eurooppalaiset!