Kiinnostava jouluaatto raksalla

Pojat olivat aloittaneet jo seitsemältä ja hommat oli hyvällä alulla, kun saavuin. Ehdottomasti kiinnostavin osuus on upottaa jättikokoinen tiilinen tankki maahan. Pöntön katolle oli kasattu puutavarasta lava, jolle pystytettiin pukki jonka varaan sidottiin naruilla kelavärkki, jota kaksi kaveria väänsi kun hommaan päästiin. Sille lavalle asetettiin vinoon asentoon matala kouru, jota pitkin saviliemi valuu pihalle. Savi nostetaan isolla, noin 30L ämpärillä sieltä 6 metrin syvyydeltä, jonne yksi kavereista lähti ämpäriä täyttämään. Siellä on kylmä ja lounastauolla heppu värisi pesun jälkeen. Abdy toi porukalle isolla kassilla ruokaa ja kummasti porukkaa kertyi syömään. Työrymässä on 5 nuorta miestä ja pomona häärii vanhempi ukko kalabeijassa ja turbaanissa. Yksi siis pöntön pohjalla, pari kiertää kelalle luonnonkuituista narua, jonka päässä se ämpäri killuu. Yksi heppu tyhjentää sen käsin ja liikkuu lavalla paljasjaloin, kuten muutkin, sillä pojat vääntävät kelaa jalat apunaan. Jalka nouseen korkealle, lähes vyötärön tasolle ja siinä olisi mekko tiellä.

Säiliöön tungettiin 12cm letku, jolla ilmeisesti rapaa pumpataan, kunhan se ensin liotetaan vedellä ja vatkataan isolla kolmipiikkisellä ”haarukalla”. Mutta se lienee huomisen joulupäivän asiaa. Yksi vesseli hoitaa pöntön tuet, joilla varmistetaan hökötyksen pystyasento. Ne tuet kaivettiin maahan siten, että toinen hakkasi saven irti kangella ja toinen kaapi sen vasuun kuokalla, tavalliseen tapaan. Lapioita ei juuri käytetä missään.

Pöntön laskemista seurataan yläosaan kiinnitetyn narun laskeutumisen avulla. Kaikkiaan savea nostetaan ylös käsipelillä vähintään 8-10 m3.

Näille kavereille on tyypillistä kekseliäisyys ja nokkeluus käyttää käsillä olevaa materiaalia. Kun letku piti liittää pumppuun, käytettiin liitoksessa muovipussia ja savea. Sama näkyi metallimiehillä siten, että kaiteen tekemisestä yli jääneet palat haluttiin käyttää toisessa kohtaa. Kun sitten tarvittiin etukäteen suunnittematon sivuttaistuki, niin sain ihan painostaa, ennen kuin heppu lähti pajalle sitä tekemään. Yritti ensi tarjota käyttöön koristeosan hylättyjä paloja, mutta ne ei vaan ollenkaan sopineet mun mielestäni.

Kaverit joutuivat uusimaan parikymmentä kaiteen välipuikon asentoa, jotka eivät olleet pystysuorassa. Ne olisi ollut helppo tehdä suoraan jo pajalla. Pappa Ali tuli katsomaan hommia ja oli tyytyväinen että laatua valvottiin ja hän ymmärsi mun selostuksen kun vaadin parempaa hitsausjälkeä. Hassan oli sillä hetkellä poissa. Metallipomo komensi aika rankasti apupoikaa, joka selvisi olevankin siskonpoika ja tuleva pomo joskus. Kyllä kaverit sitten lopulta ymmärsivät mun tiukkuuden ja halun tehdä hyvää duunia. Kun pomo sitten lähti hän halusi ”shake hands” molemminpuolisen tyytyväisyyden merkiksi. Sen hän osasi sanoa vaikka ei juuri muuta BE:llä.

Puusepät (carpenters) eivät ottaneet onkeensa mun neuvoja ja jälki ei oikein mua tyydyttänyt. Totesin juuri Hassanille että sen vuoksi koristelistat pitää vetää tummemmalla värillä, jotta sillä peitetään huonoa jälkeä. Minun piti antaa lyijykynänikin, kun ukko veti viivoja kuivamustekynällä. Hän sahasi listoja käyttämällä taas pukkina peltitynnyriä. Se on kovin monen työvaiheen aputeline, korvaa tikkaita ja työpöytää. Puuseppä teki viistoja sahauksia ihan vaan silmämääräisesti, ilman jiirilaatikkoa.