Yhteishyvä-lehdessä on hyvä juttu koskien ruokien hävikkiä, turhaa poisheittoa vielä käyttökelpoiselle murkinalle. Parasta ennen ei tarkoita viimeistä käyttöpäivää. Jopa monet elintarvikkeet voi hyvin pistää poskeensa vielä viimeisen käyttöpäivän jälkeen, kunhan käyttää nenää ja muita aisteja laadun tarkistamiseen.

 

Monille on vaikeata ymmärtää sitä, että eläinperäisten ruokien ilmastovaikutus on hämmästyttävän suuri, jopa 20-30% siitä ilmastovaikutuksesta jonka jokainen lihansyöjä tuottaa.Siihen on monta syytä joista osa on selvinnyt vasta viime vuosien tutkimuksissa. Yksi on se arvelu, että lehmät ja muut märehtijät päästävät molemmista päistä huimat määrät metaania. Tunnettu juttuhan on että pieru palaa, siis on polttoaine tai kaamea ilmasto-ongelma. Koskahan kasarmeilta aletaan keräämään metaani talteen? Mutta sitä ennen se tehdään navetoille, minkä luulisi olevan helppoa mutta melko tehotonta ja siksi kallista. Eikä se mitään ratkaisisi, sillä 98% maailman lehmistä elää ulkona aina.

 

Toinen syy on eläinten käyttämä vilja, soija ja muu myös ihmiselle syötävä ja elikko tarvitsee sitä moninkertaisen määrän muuttaakseen rehun lihaksi, jota sitten porukka pistelee poskeen. Samalla määrällä kasvisravintoa ihminenkin pärjäisi viikkoja, kuin kuluu yhteen lihakiloon. Kananliha on hiukan parempi suhteeltaan ja linnut ovat muutoinkin hyödyllisempiä muninnan vuoksi. Sikakin on ilmastosyistä parempi kuin nauta.

 

Tiedän että kengurunliha on huippuekologinen liha, samaa luokkaa saattaa olla strutsi. Kameli on aika hyvä maitonsa laadun vuoksi ja täytynee myöntää että vuohi on monipuolinen kotieläin ja oletettavasti ekologisimmasta päästä sekin. Vaikka molemmat ovat märehtijöitä ja haisevat sitä metaania, on niiden syömä kasviravinto sellaista mille ei olisi muuta käyttöä.

 

Yksi tekijä lihan kasvattamisessa on sen vaatima vesimäärä, sillä vilja vaatii paljon vähemmän kuin naudanlihan elonkiertoon tarvitaan. Naudanlihan vesijalanjälki on hyvin suuri ja se tulee olemaan suuri kynnys tulevaisuudessa ihmiskunnan ruokkimisessa. Koska vesi ei vain riitä.

 

Eli ei mene kauaa kun länsimaiden kauppojen hyllyille tulee tarjolle tuotteita jotka on kehitelty levistä ja hyönteisistä. Jauhona varmaan ensin mutta sitten jo totutaan syömään katkarapujen tyyliin ja osana paistoksia myös näkyviä toukkia. Itse olen ekat toukat syönyt jo -70 luvulla Moskovassa sikäläisessä Kiinalaisessa ravintolassa hotelli Pekingin alakerrassa, jossa kai ruokalajina olivat paahdetut jauhomadot tms. Eihän se niin kovin kaukana ole etanoista ja ostereista.

 

Ehkä kaamein yksittäinen tieto artikkelissa oli, että Suomessa heitetään pois juustoja määrä, jonka aiheuttamilla kasvihuonepäästöillä voisi ajaa autolla maapallon ympäri 3450 kertaa !!! Siis metaani joka syntyy lehmässä ennen kuin juustoon käytetty maito on kehittynyt sen utareissa ja sitten varmaankin sitä syntyy itse juuston tuotannossa ja lopuksi sen palan mädäntyessä kaatopaikalla. Ja tämä kaikki vain poisheitetyn osalta. Yleisesti ottaen juusto on yksi haitallisin elintarvike ilmaston kannalta, mutta niin saamarin hyvää, että minunkin pitää aina välillä sitä ostaa. Mutta voit olla varma että jokainen kannikka tulee syödyksi, muruakaan en heitä roskiin.