Uusi vuosi, vanhat kujeet.

Täällä ei vuodenvaihdetta juuri huomioida, muuta kuin turistien vuoksi. Paikallinen perinne ei sitä rekisteröi. Johtuuko sitten siitä että muslimien ajanlasku on ihan toinen. Kansainvälinen paine, turismi ja liikenne pakottaa kuitenkin pitämään käytössä muun maailman kalenteria. Täällä ei onneksi ole (?) kellonajan pähkähulla muuttelua, josta Venäjä on nyt fiksusti irrottautunut. Siinä olisi terve esimerkki, mutta sitä tuskin Suomi seuraa.

Ennalta arvelin että porukka olisi innostunut olemaan ilmapallon kyydissä vuoden ekana aamuna, mutta ei. Ehkä länsimaiset kokivat tärkeäksi valvoa yli vuorokausirajan eikä siinä sitten ollut sisua valvoa aamuakin, sillä pallokyyti hakee turistit varhain aamulla lennolle. Laskin itse palloja 14 ja saan ehkä tarkemman KIPIn jälkeenpäin. (P vahvisti 14) Joka tapauksessa mitään ryntäystä lennoille ei tapahtunut vaan on palloluku nyt laskusuunnassa, sääli. Olisi niin suonut uuden kunnon startin turismin elpymiselle täälläkin, kuten se on nyt elpymässä rantakohteissa. Onko niin, että nuoret menevät rannalle ja vanhemmat, harkitsevammat tulevat Luxoriin. He taas seuraavat maailman menoa ja politiikkaa tarkemmin ja pelkäävät mellakoita, aivan suotta.

Tämä ilmapallolento on hyvä esimerkki turismin merkityksestä ja suorasta vaikutuksesta paikallistalouteen. En tiedä poikien palkoista tässä tapauksessa, mutta arvaan että apuporukalle maksetaan ehkä 20-30LE pallon huollosta. Sillä täällä saa ruokaa perheelle viikoksi. Siinä taustajoukossa on kymmenkunta ukkoa ja kaksi autoa pallotouhussa, vähintään yksi kuskaa turistit. Kippari ja pallon rahoittaja varmaan saavat reilun osan tuotosta ja kaasukin maksaa.

Olennaista on että kaikki käytetty raha jää paikallistalouteen, ellei rahoittaja asu Kairossa. Maahan joka tapauksessa. Mutta jos turisti asuu ”all inclusive” palvelussa ulkomaisen hotelliketjun paikassa, jää hänen käyttämästään fyrkasta vain murusia paikallisille. Henkilökunnan palkat tietysti ja jokunen taxi saa kyydin, joku puoti ehkä asiakkaan, parhaassa tapauksessa sukelluskeskus ja kamelikuski lantteja. Kaikki ylijäämä, kate valuu ulkomaiselle ketjulle.

Jos sen sijaan asuu paikallisessa pikkuhotellissa, syö ravintoloissa saaden siten monipuolisempaa ja usein parempaa ruokaa kuin ison hotellin vakiopöperöt, jättää suuren osan käyttämästään rahasta paikalliseen kiertoon. Asialla on valtava merkitys Luxorin kaltaiselle kohteelle, mutta sama logiikka puree kyllä Sharmissa ja muissa Punaisen meren rantakohteissa.

Itse asiassa koko maapallon turismissa voi matkailija valinnoillaan vaikuttaa ratkaisevasti siihen, ketä rahoillaan tukee. Vaihtoehdot ovat yleensä länsimainen jättikonserni, esim saksalainen TUI, joka Suomenkin matkatoimistoja pyörittää Aurinkoista lukuun ottamatta. Matkailussa suuri on valttia ja ala on keskittynyttä. Siellä pelaa suurten määrien lait. TUI on tietääkseni myös ristelymatkoissa suuri peluri ja vaikuttaan suomalaistelakoidenkin työllisyyteen sitä kautta ja taustalla. Mutta sitä tukemalla ei kuitenkaan yksikään hitsari Turussa duunia saa.

Suomessa näkyy paikallinen vaikutus hyvin venäläisturistien kohdalla. Kun sikäläinen perhe tuhlaa lomaan Suomessa muutaman tuhat euroa, jää siitä rahasta Kainuuseen ja Itä-Suomeen suurin osa, kun suuret hotelliketjut eivät niitä ole kahmimassa. Tietääkseni Holiday Club-ketju on taas kotimaisissa käsissä. Meidän onneksi se oli liian pieni yksikkö ulkomaiseen rahantekoon mutta sopiva kotimaahan. Matkailu on ollut vuosia nopeimmin kasvava bisnesala ja lienee sitä edelleen, vaikka lamat kourivat sitäkin. Kun lentäminen on helppoa, kielitaito kohentunut joka maassa, tullirajat ja viisumipolitiikat helpottuneet, se kaikki tukee matkailua.

Onneksi on ala herännyt myös suojelemaan luonnonvaroja kohteissa. Yksi hyvä käytäntö jota myös A-matkat tukee, on turhan pyykin välttäminen. On turhaa ja tyhmää vaihtaa turistin lakanoita edes kahden viikon aikana, tai pyyhkeitä joka päivä, kun ei sitä kotonakaan tehdä. Myös itse houkuttimia, kuten Egyptin muinaismuistoja on herätty suojelemaan kulumiselta ja roskaantumiselta. Ei ole kiva samoilla erämaissa, safarilla tai kalastamassa, jos joutuu katselemaan edellisen porukan karkkipapereita ja röökiaskeja. Täällä vaan muun ympäristön roskaantuminen ja muovittuminen on karmeaa katsottavaa.

Tyylinä kun on heittää kaikki joutava siihen missä sattuu seisomaan tai kävelemään. Sitä ihmettelin kun katsoin Luxorin kadulla, jossa vanha nainen mustissaan tiputti appelsiinin kuoret kadulle mennessään ja hedelmää kuoriessaan. Se vielä joskus häviää luonnon suureen kiertokulkuun, mutta karkkipussin folio ei häviä. Ja se muori mustissaan antoi esimerkkiä kakaroille.

Siksi ilahduin kovasti nuorukaisesta joka ei heittänyt banaanin kuorta Niiliin vaan vei sen roskakoriin. Sen heittäminen ei olisi kuitenkaan ollut luonnolle kovinkaan haitallista, olihan se orgaaninen jäte. Muovi sen sijaan saattaa kulkeutua jopa sinne Tyynenmeren roskapyörteeseen asti kukaties, vuosien mittaan. Ja muovia näkee Niilissä hirvittävän paljon.