Ja muita vääntöjä.

Portaat katolle on saatu yhtä lankunpätkää vaille valmiiksi. Sain ne värjätyksi sopivasti lähes valmiiksi, ennen kuin Abdy toi mp:n selässä paikalle 40L komressorin, joka painaa ainakin 30kg. Ja tyttö sylissä ajellen. Näin siis kekseliäästi toimitaan kaikkea soveltaen. Kuljetuskalustoa ja liikenneturvallisuutta.  Mutta sitten taas jossakin kohtaa ollaan ihan pihalla kuten puusuutarit uudenlaisten rappusten teossa. Kumma ristiriita ajattelussa ja asenteissa. Käytin sanaa värjääminen siitä touhusta, jolla portaat käsiteltiin, todellisella vesivärillä. Olen kyllä lapsena nähnyt kun Kauppisen Akusti käytti taitavasti värijauheita, mutta sekoitti niitä aina vernissaan tms. Täällä väri aikaansaadaan vesilitkulla johon pigmenttijauho sekoitetaan. Siinä on se kiusa, että litkua pitää koko ajan vatkata, jotta sävy pysyy samana, koska värijauhe sakoaa pohjalle.

Ruiskulla lakkaus oli sitten aika nopsaa mutta hiukan erikoinen suoritus. Sillä hän piti ruiskun alla irtonaista astiaa, jossa lakka oli, kun ruiskusta oli jonnekin hävinnyt säiliö. Maalarin tarpeisiin on kätevä leikata vesipullosta alaosa, joten sekoitusastioita ja maalipurkkeja on aina saatavilla ja ne menee muutenkin roskiin aina. Samalla säpinällä sain huoneeni kaapin lakatuksi. Oli perjantai ja isännän vapaapäivä, joten kun aamupäivän lakkaus oli kuiva, voitiin uusi kerros vetäistä iltapäivällä. Sutityönä olisi vienyt 5-6 kertaisen ajan.

Puusepät sitten ilmestyivät pitkän odotuksen jälkeen panemaan hyllyt keittiön alakaappiin. Luulin todella että nakkaavat ne paikoilleen, mutta ei. Kahden pohjalevyn ja parin hyllyn asentamiseen meni pari tuntia, paljon mittaamista ja kymmenkunta tupakkaa, sillä pääpukari vetää röökiä koko ajan. Ja tavan mukaan heittää natsat mihin sattuu. Apuri oli mukana vain siksi, että hän puhuu b.e. mutta mitään duunia hän ei tehnyt, eikä olisi siihen mahtunutkaan, alakaappiin. Homma oli vaikeaa siksi, että kaapin pystysuunnan rimat oli niin kapeat ettei niiden varaan saanut hyllyn tukia, vaan piti kikkailla kaikenlaista. Kaiken kukkuraksi ”pojat” siinä onnistuivat sohimaan jonkin paikan rikki vesikalusteissa ja illalla havahduin suureen lammikkoon lattialla. Abdy taas paikalle ja lupasi vaihtaa jonkin tiivisteen huomenna kun ei ollut nyt työkaluja siihen? Siis kolhimalla hyllylevyllä saatiin rikki hanan tiiviste?

Marian patsaalle valettiin kipsistä pikku jalusta. Ensin porattiin pari ruuvia tolpan päähän, valumuotiksi pahvinen ryynipurkki. Kun kipsi oli tunnin jähmettynyt ja vielä hiukan pehmeä, sitä oli helppo vuolla puukolla sopivaksi ja nyt Maria seisoo pylvään nenässä.