luxor 129.2010 sekajuttuja

Cairossa kiinnitin huomiota siihen, miten monenlaisia moskeijat ovat. Vaihtelua rakennustavoissa, mitoissa, minareeteissa ja muodoissa on paljon. Kauniita ovat useimmat ja kai melko vanhojakin.

Lasimaalauksia ikkunoissa, metallikoristeita oviaukkojen yläosissa, pylväiden päissä vaikutteita Egyptin vanhoista temppeleistä, kattomosaiikkeja, upeita juttuja.

Cairossa on laaja alue lähellä vanhaa kaupunkia, jossa on lukuisia ruukkuputiikkeja. Nyt meilläkin on alettu harrastamaan pihoilla suuria ruukkuja, täältä niitä saisi järkihintaan, mutta mites kuljetat. Pitäisi ostaa kontillinen ja rahdata laivalla. Kuka tulee kimppaan, tehdään bisnistä? Toinen tuote, jolla olisi varmaa kysyntää, ovat pyöreiksi hioutuneet pikkukivet. Pannaan ruukut täyteen pikkukiveä, niin ei jää hukkatilaa, paino vaan kasvaa. Niitä kiviä on ainakin golfkentän reunoilla paljon. Lienee todella vanhaa joenpohjaa tai jossakin ikivanhan järven aalloilla kulunutta. Siis miljoonien vuosien takaa. Mutta olisi älytöntä rahdata kiveä täältä. Eipä silti, se Laakkonen on rahtauttanut valkoista hiekkaa Kytäjän golfkentän bunkkereihin jostakin kaukaa. Tuskin niin valkoista kotimaasta löytyy? Hilkka-Maijalla on pöydällä kasa hioutuneita kiviä, muistaakseni Norjan rannikolta. Olisi ainakin lyhyempi rahtimatka. Kai niitäkin joku tuo ja kaupittelee pihakoristeeksi?

Sotamuseon pihassa oli hyvin vanhoja tykkejä. Ovat aina harrastaneet sotimista, egyptiläiset. Tykkien perustana oli vahvat parrurakennelmat. Mistähän ovat puuta saaneet? Oliskohan Libanonin seetrejä? Oli vahva maali päällä, ettei pystynyt päättelemään puun lajia. Olisinkohan tuntenutkaan.