Farmasian Tohtori tuli käsi ojossa toivottamaan tervetulleeksi. Paikalla oli hänen tuttunsa, jolle hän innokkaasti kertoi, että minä olen ihme jätkä ennustamaan politiikkaa, kun sanoin hänelle tammikuussa, että Mubarak lähtee 2 viikon sisällä. Silloin hän piti asiaa täysin mahdottomana, vaan sitten kävi kuten ennustin. Lupasin tulla juttelemaan politiikasta ja vaaleista apteekkiin, kunhan asetun. Asummehan samassa talossakin, joten meillä on paljon yhteistä.

Tullessani vein muovipulloja Tohtorin pojan kioskiin ja hän otti ne vastaan , myös vesipullot. Coca-Cola company on ottanut vastuuta muovisaasteesta ja alkanut laiskasti aloitella kierrätystä. Siinä on tosi paljon tehtävää. Jospa nämä ahneet saalistajat, jotka ensimmäisenä tunkevat köyhiin maihin viemään omaa roskaista kulttuuriaan, roskaruokaa ja muoviroskaa, vihdoin ottaisivat jotakin vastuuta ennen kuin hukumme paskaan ja muoviin.

Pojan bisnes menee huonosti, tottakai kun ei ole lähistössä enää turisteja asumassa. Ennen hänellä oli montaa lajia mehua, juustoja, joskus munia, säilykkeitä, limuja, karkkia, kaikkea säilyvää. Nyt oli vain mehutetroja ja vettä, hyllyt lähes tyhjinä. Vuokraa ei pystyisi maksamaan, ellei iskä omistaisi tilaa ja poika saa asua kotona ja ruokaa äidin pöydässä.

Kirjaan taas asioita tajunnan tai havainnon virran tekniikalla, sillä se on helpoin ja muuta en osaa. Pidän mukana muistilappua ja kynää ja kirjaan mitä hoksaan. Paljon jää hoksaamatta ja olemme jossakin porukassa ihmetelleetkin, miten erialaisiin asioihin huomio kiinnittyy. Toinen tärkeä hoksaus on, että vain näin saan talteen tuoreena ensivaikutelman. Kun on muutaman kerran jonkun asian nähnyt, se muuttuu rutiiniksi. Asioille sokeutuu hyvin nopeasti, siksi toimin näin. Vanhan miehen muisti ei salli kehitellä asioista kokonaisuuksia ja johdonmukaista tarinaa tai yhtä asiaa käsitteleviä mietelmiä. Sori nyt, en pysty parempaan.

Matkalla Heinin (puh 0173 827 644) kuppilaan näin katuvierellä Sama Luxor Transport pikkubussin, joka oli ”takavarikossa” viime talvena ja firma kiinni. Nyt se lie herännyt henkiin? Ihmeellisiä ovat sanonkomamitä tiet. Koptipuuseppä on paikassaan ja kertoi tavanneensa Velin reilu viikko sitten. Hein on avannut cafeen viime maanantaina ja pitää nyt auki 10-10 eli tekee tosi pitkää päivää. Tyttöystävä asuu hänen kanssaan savitiilitalossa taas Medinet Habussa, kuten viime kaudella. Tjeetske (lausutaan jotenkuten Tzetska) Kysyin Heinilta mikä on muuttunut, sanoi hän ettei juuri mikään. Tästä voi vain vetää sen johtopäätöksen, että kun asiat tapahtuvat arjessa joka päivä ja sitten jotakin sattuu, sanotaan vaikka Samir Farakin lemput, sitä ei enää ajattele muutaman viikon päästä. Siksi minunkin on pakko kirjata asia joka näkyy tai kuuluu, muutoin se unohtuu. Tällä muistilla ei mitään romaaneja voisi tehdä, kai. Cafeen tuli läski Alex, hollantilainen fillarivuokraaja. Söi pari lettua ja siirappia päälle. Kaverin vyön tulisi olla noin 220cm, jos hän voisi vyötä käyttää. Ei voi kun se puristaisi läskiä liikaa.

Viereisen falafel-kioskin pojat lainasivat vasaraa, kun kasasivat pientä lisäkatosta kioskin suojaksi. Ensin ajattelin vaistomaisesti, että sadetta vastaan, kunnes hoksasin kysyä, mitä sadetta. Jos kerran neljässä vuodessa tulee lyhyt rankkasade, ei sitä vastaan kannata katosta rakentaa. Kai tämä sitten oli yläpuolen roskaamista (maton tamppaamista?) vastaan. Meteli oli kova ja pulinaa riitti, kun katsojat jakoi neuvojaan. Kovin oli riskialtista puuhaa, kun yksi kaveri oli tikkailla ja nojasi seinään. Kehotin kavereita tukemaan tikkaita etteivät keikkaa, A-tikas sivuttain. Vasta kun itse kävin tukemaan niitä, tajusi yksi nuorimies tulla pitelemään.

Parturi-kampaaja-pedikyristi Malak ei ollut hommissa, lafka pimeänä. Gaddis hotellin respa snoi että hän tekee töitä kuin lääkäri, tulee kun jaksaa ja lähtee kun huvittaa. Kadulla kävi kimppuun sujuvasti puhuva nuorimies ja kauppasi taxiaan. Siinä juteltiin ja testasin pojan kielitaitoa. Kun hän sitten esitteli referenssinä valokuvaa, joka oli otettu asiakkiden kanssa, ryntäsi paikalle kaveri joka siinä kuvassa oli. Hän sitten sanoi olevansa taxin omistaja ja ensimmäinen nuorimies on hänen sukulaisensa. Heti sitten vitsailin nuorukaiselle, että tässähän sinä valehtelit ekan kerran ja minä haluan kuskin joka on luotettava. Nolona kaveri, jonka vasemman silmän alla on pystyarpi hyvänä tuntomerkkinä, punasteli tai vaisuili. Joka tapauksessa teimme diilin ja Alaan ehdotuksesta teimme autolla ajelun kämpän ovelle ja taas Heinin ovelle, jotta hän sai otteen minun reviiristäni. Lopuksi sitten syntyi diili, jonka pohjana on 70LE golfkentän keikasta. Vaadin lisukkeena mahdollisuutta hakea joku pelikaveri aina hotellilta tai käydä matkalla kaupassa. Näin sovittiin ja nyt vanha diili Yasserin kanssa jäi. Tärkeää on että kuskille voi soittaa ja selittää puhelimessa asioita jota Yasserille ei voinut helposti ja luotettavasti tehdä. Tämä kaksois-kuski on Alaa Yasin alias mr Chips. Pojat kun ajavat vuorotellen. Tenttasin vielä onko nuorukaisella lisenssi ajaa ja vakuuttivat että on suorittanut ajokokeen poliisille.

Hein esitteli uutta tarjontaansa, jota on pakastettuna reilusti kaapissa. On sianlihaa, snitseliä, braatwurstia, kinkkua. Tavaraa tulee useita kertoja viikossa Hurghadasta, jonne on avattu ranskalainen Carrefour-kauppa.

Kun lähdin kaupunginkatua = Medinaa talsimaan, ohitin nettikahvila TOPNETIN, kurkkasin sisään josko olisi tuttu naama valvomassa, ei o