Tulee hiukan mutkainen paluu. Suunnittelu on menossa ja kohta alkaa olla emmeet kasassa.

Laukkujen osto

Edullinen laukkukauppa on löytynyt. Jos kulkee El Mansheya katua TV-kadun päästä asemalla päin, on kauppa ensimmäisessä risteyksessä oikealla. Merkitty karttaan ”omat paikat”. Kaupassa oli nyt vielä 20% ale ja laukut lähtee tosi halvalla. Ostin ison laukun, noin 50x70cm, (350) vedettävän lentolaukun, (300) molemmissa ”kasvunvara” aisa, pyörät ja numerolukko. Kauppaan lisättiin vielä kevyt ”jatkettava” reppu, jossa kivat etutaskut. (55) ja kun näistä laskettiin -20% oli loppusumma 565LE eli nykykurssilla alle 72€. Veikkaan että Suomessa maksaa vastaava satsi 200€.

Laukut oli tarpeen ostaa, sillä joudun jättämään kassini tänne. Siihen pakkaan kaiken mitä on ollut tarvis ostaa ja joille on käyttöä seuraavana talvena.

Ahmad Naganpoika on luvannut säilyttää sen kesän yli. Hän ja serkkunsa Hassan ovat rakentelemassa matkailupalveluja, joihin on pohjana Nagan pitkä ura turismin parissa, erityisesti erämaasafareiden järjestämisessä. Nyt Hassan järjestää ensin minulle autolla kuljetuksen Luxorista Kairoon. Kävin juuri perumassa lennon. Rahaa ei saanut takaisin mutta sen voi muuttaa matkaksi toisin päin ja käyttää 12kk sisällä. Joten voin käyttää lennon syksyllä palatessani muuttolintujen kanssa.

Se auto on paluumatkalla kuljettamasta ryhmää erämaaretkellä, joka päättyy Luxoriin. Auto ajaisi tyhjänä pohjoiseen, joten saan kyydin pikkurahalla. Junahan maksaa 100LE ja säästän tässä molemmissa päissä taksikuluja. Teemme samalla nelivetomaasturilla parin päivän retken jännittävään paikkaan. Ensin ajamme Kairosta Fayyumin keitaalle http://fi.wikipedia.org/wiki/Al-Fayyum ja sieltä edelleen katsomaan paria nähtävyyttä, joista toinen on todella mielenkiintoinen juttu. Luin paikasta National Geografi-lehdestä noin vuosi sitten ja siitä tuli melkein ”must”. Tässä yhteydessä se käy kätevästi – valaiden laakso! http://fi.wikipedia.org/wiki/Valaat Tuntuu huimalta katsella valaiden luita miljoonien vuosien takaa keskellä Saharaa! Reissuun sisältyy tutustuminen keitaalla olevaan ecohotelliin. Savitiilitaloja, mutta pohjatiedot ei kerro mitä muuta ekologista sieltä löytää. Toivottavasti opin jotakin.

Toinen tavoitteeni on päästä katsomaan Sekemin ekokylää, Niilin suistossa tunnin matka Kairosta koilliseen. Sinne tehdään eri retki ja on mahdollista että Kairon oopperassa vieraileva muusikko-laulajaryhmä tekee saman retken, jos aikataulu vaan sallii. Silloin minä en siihen retkeen ehdi, sillä olen Kairossa vasta 3.4 ja he ovat silloin lähteneet kotiin. Kylän esittely maksaa ja olisi tietysti fiksua jakaa kulu. Majoitus on suunniteltu Pension Romaan, aika keskellä ”kylää”, siis Cairoa. Tämä pikkukylä on mantereen suurin ja asukkaita on reilut 22 miljoonaa. Ja kasvu jatkuu. Surullisinta kehityksessä on, että kasvu eli asuntojen ja teiden rakentaminen syö koko ajan viljelysalaa. Se tietää huonoa maan ruokahuollolle, sillä jo nyt Egyptin 82 miljoonainen väestö syö tuontiviljaa, kun oma maa ei tuota tarpeeksi.