Tarvitsin ranteeseeni tukisiteen, kun se kipeytyi, mahdollisesti huonossa asennossa hiiren käytössä. Apteekista tietty apua löyty ja tarvittava Idealside maksoi 4LE. Oliskohan kotona saanut edes 4 eurolla? Niihin kuuluu aina mukaan huonosti toimivat hakaskiinnittimet. Toinen katosi jo paluumatkalla mutta löytyi mp:n kankaisesta satulasta. Niitä katoili koko ajan mutta löytyikin niin, että pääsin lähtemään yli virran. Mutta jo ensimmäisessä pysähdyspaikassa, joka ”sattui” olemaan SIMBAD-puutarharavinteli, huomasin että väkäset oli kadonneet molemmat. No eikun hakemaan hakaneuloja.

Tietäen täkäläisten huonon kyvyn eläytyä näyteltyyn tarpeeseen, piirsin lapulle hakaneulan sekä auki että kiinni. Silti kuvaa oli joillekin vaikea lukea! Pyysin sitten erästä kauppiasta, jolta turhaan neuloja kysyin, kirjoittamaan termin arabiaksi lapulleni. No seuraavassa kaupassa tärppäsi ja neuloja löytyi. Ne myytiin 10 kpl satsina eri kokoja siten, että neulat oli jousenreiästään pujotettu suurimpaa niistä. Satsi 10 kpl maksoi 5LE joka oli varmasti turistille langetettu törkeä ylihinta. Maksoin iloisena koska tarve oli tärkeä.

Tilasin 3 tyynyä, jotka erikseen teetätettiin verhoilijalla. Sopivia oli kyllä myynnissä Soukissa, mutta kovin koristettuja, ei tarkoitukseen sopivia ja siksi hiukan kalliitakin. Sain vaikuttaa kankaaseen ja se onkin yksivärisen vihreä, paksu huoneksalukangas. Kolmelle tyynylle, joista yksi tuli litteänä istuimelle, tuli hintaa 150LE. Mutta kun ne sitten samana iltapäivänä Abdy toi, olin hiukan pettynyt muotoon, joka on kuin tiiliskivi. Ehkä toppari on siihen enemmän tottunut, eikä juuri tee mehmeitä. Päänaluset myydään eri kaupassa, mutta ovat valtavan isoja, mukavan pehmeitä ja sisällään näitä nykykuituja.

Ostin lintukirjan ”Birds of Egypt” 142 sivua, kuvia ja tekstiä. En kuitenkaan löytänyt viime kaudella ihailemaani pientä pitkäpyrstöä, vaikka muut kummastelemani löysin. Kirjan hinta oli 100LE joka on todella halpa. Kirjakaupassa se oli aika yleinen hinta eli jos osaa lukea englantia, kannattaa hankkia lukemiset täältä. Tosin ne ovat aika yksipuolisia, turisteille ja antiikista kiinnostuneille vaikka joukossa oli myös romaaneja. Kairon karttoja oli pari valittavaksi ja ostoksen hinta oli sekin 100LE.

Netin kanssa taistellaan yhä ja nyt paikalla on sama nuorimies värkkäämässä. Ei pelaa ja kaiken lisäksi Annukan koneeseen pääsi virus jota hän yrittää häätää. Hassuinta näissä asioissa on aina, että kaikki yrittävät kovasti, mutta eivät halua myöntää kun osaaminen loppuu.

Kenenkään todelliseen osaamiseen ei voi luottaa ennen kuin kokeilee ja sehän on yhtä helvettiä asioissa joista itse on ihan pihalla, kuten nyt osoitteista, netistä tai viruksista. Meikäläiselle ei yhtään sovi se typeryys, että jos ei tiedä jotakin asiaa ja sitä ei sitten myönnä. Mutta jostain kumman syystä venäläiselle ja arabille ei sovi sanoa ettei tiedä ja siksi tien kysyjälle sanotaan mitä tahansa paremman tiedon puutteessa. Ehkä perusajatus on hyvä että kysyjälle aina vastataan, mutta kovasti menee pieleen, kun osoitteen kysyjälle heitetään arvaus.

Nyt sitten sain yhteyden nettiin ilman tikkua. Voi vain toivoa että sen power riittää myös kuvien siirtoon. Abdy on jo suositellut että otamme kaapeliyhteyden jota hän käyttää. Puhelinlinja jossa ei puhuta ja potkua pitäisi riittää. Mulla oli sellainen ennen Feyrusissa, mutta se oli jaettu ja hidastui kun käyttäjiä tuli lisää. Abdy kutsui testaamaan hommaa kotiinsa mun läppärillä. Heillä on 4 käyttäjää ja nopeus riittää videoihin. Nyt se on vain haavetta näillä vehkeillä.

Vyötärölihavuus on silmiinpistävää täällä, sekä miehillä että naisilla. Siksi kai täällä viihtyy vertaistensa joukossa. Abdy teki mulle kipeään ranteeseen kantositeen henskeleistä ja totesi että täällä niitä ei ollenkan tunneta. En liioin ole nähnyt missään kaupiteltavankaan. Lihavat kun eivät käytä farkkuja vaan kalabeijaa, joka armeliaasti vähän kätkee muotoja.

Pihaan pölähti laattamies suojaamaan muurin juurta maakosteudelta. Vastauksena kysymykseeni puhuuko hän englantia, tuli tuttu sanonta ”half and half” joka täkäläisittäin tarkoittaa että vähän. Esitteli tavan mukaan itsensä ja nimi oli erikoinen: Muhammed. Keskelle pihaa on tätä varten tuotu kasa hienoa hiekkaa ja laastin teko alkoi sen seulomisella paljaalle maalle. Onneksi jatko hoitui kottikärryn korissa, ettei pihaan jää isoa betonikakkua piilotettavaksi.

Pojat ottivat välillä rukoushetken. Pahvi vaan levälleen pihalle ja siihen tutut asennot. Kengät eivät sovi rukoustilanteeseen, siksi tarvitaan matto tms alusta.

Abdy toi kotoaan laattamiehille lounaan, kun meikäläiset ruokalajit eivät sovellu ja toisaalta duunarille tarjotaan aina ruoka. Siihen pojat kaipasivat suolaa, mutta arabian sana kuulosti korvissani ”milk” ja tarjosin heille maitoa. Vasta pikku pantomiimi selvitti että maustetta puuttui.

Putkimies-Ahmed sattui paikalle ja sain valitetuksi keittiön vuotavasta hanaputkesta. Hän sanoi palaavansa hetken päästä ja tulikin takaisin pihdit mukanaan. Ihan kaikilla ammattimiehillä on mp:t käytössään ja liikkuminen on nopeaa. Vain kaikkein köyhimmät, kuten minä tulevaisuudessa, käyttävät fillaria. Mulla se on vielä hankintalistalla. Odotan että Paksu-Alex tulee kaupunkiin ja uskon saavani laatupyörän edullisesti. Hän on rahdannut niitä Hollannista, pyörämaasta. Kiinalaisen munamankelin saisi 450LE, mutta väittävät laatua huonoksi ja sen voin kyllä uskoa.