Hyvät tyypit

Pitkään paikalle odotettu isä, Muhammed Ali, kävi pikaisella visiitillä ja ”tarkastamassa” suvun talon. Jutellessa kävi ilmi, että ukko itse oli osallistunut rakentamiseen ihan konkreettisesti 4kk ajalla, mutta oli sitten lähtenyt muihin hommiin kaivauksille, historiaa esiin kaivamaan. Katsasti paikat ja totesi että on hyvä talo ja pihakin tyydytti häntä. Hän on ilmeisesti myös varsinainen rahoittaja.

Patriarkka täyttää 64 ja lähenee meikäläistä eläkeikää, mutta täällä asiat menee omaan tahtiinsa. Kun hän on arvostettu alan osa  aja, kokenut työnjohtaja, ei hänestä varmaan haluta työkohteissa luopua. Totesin että vaikka hän on tehnyt sanojensa mukaan hommia tutkijoiden kanssa ihan nuoresta pitäen, ei ole kielitaitoa tarttunut kovin paljoa. Johtunee varmaan siitä, että on ollut tulkit aina paikalla. Kertoi olleensa monessa mukana ja luetteli ulkolaisia tohtoreita pitkän rimpsun, joita minä en tietenkään tiennyt. Juteltiin myös siitä, että talon katossa on egyptinparrut, joita on saatettu jopa tuoda Suomesta. Sanoivat että nyt niille olisi kysyntää ja hintaa olisi enemmän kuin uudelle puulle. Ulko-ovi ja osa ikkunoista on tässä Sinuhetalossa siitä purkutalosta, jossa patriarkka on lapsesta asti asunut. Historia havisee.

Otin muutaman kuvan isästä ja pojastaan Hassanista, joka opiskelee Kairossa tähtäimessään tohtorin väitös. Lopputyönään hän tutkii mustia faaraoita, Nubialaisia, joista ei kuulemma ole paljoa tutkimusta olemassa. Oletan että se on julkaistava englanniksi ja sehän on aina kova ponnistus.

Kävimme taas hänen taloaan katsomassa ja nyt oli aiheena se, että hän pyysi mua suunnittelemaan talon väritystä. Osa asioista on jo ratkennut, kuten seinien ja lattioiden laatat ja se tietysti aina rajoittaa. Kyselin mistä väreistä hän itse pitää ja lisäsin, mistä tuleva vaimo? Hassan totesi että vaimo tulee pitämään siitä, mitä hän valitsee ja hän taas haluaa luottaa mun värisilmään. Joitakin asioita jo sovittiin, mm se että kaikki rautaiset kaiteet ja portit maalataan tummalla vihreällä ja koristeet tavan mukaan kullalla. Itse pidän rautaesineiden värinä perinteistä mustaa, mutta en halunnut siitä ensimmäistä kiistaa. Olkoon sitten tumman vihreät. Vielä on tarkoitus katsella värikarttoja ja yritän urkkia siinä vielä kaverin omaa näkemystä. Täällähän on ihan erilainen värimaailma noin yleensä kuin meilläpäin.

Rohkeita ja voimakkaita värejä käytetään, taloissa ja vaatteissa. Lilan kaikki sävyt kelpaa samoin tumma karmiininpuna, turkoosikin. Yritän kuitenkin vetää pohjoismaista linjaa, eihän siinä olisi ituakaan tehdä samaa kuin täällä muut. Hassan ikäänkuin pestasi minut edustajakseen valvomaan maalareiden hommia ja erityisesti värisävyjä. Tässä taisi nyt sitten tulla eteen se suvun apujen maksun paikka. Onneksi ei tarvita rahaa vaan vanhaa rutiiniosaamista, joka on toki ihan virkistävää. Leikkiä Teuvo Lomania, hah! Hannu, apuuva tarviin, tuohan muutamia Jokerikarttoja ja valmiita sisustus maalien sävytysehdotuksia, niitä pahvisuikaleita.