Suunnitelmatalouden ei pitänyt toimia. Eikä se toiminutkaan Neuvostoliitossa, vielä huonommin siihen pakotetuissa pikkumaissa. Mitahän kiinalaiset tekevät eri tavalla? Siitä on vaikeaa tai mahdotonta saada selkoa, Kiina kun ei ole mikään avoimuuden suurvalta. Mutta taloutta suunnitella se osaa.

Eivät ole paljon kirjoja asiasta julkaisseet, ei ainakaan läntisillä kielillä. Voipi silti olla hyviä oppikirjoja suljetuissa kammareissa, salaisissa puolueen yliopistoissa. Onhan siellä salaisia vankiloitakin ja aikaisemmin jopa salaisia lakeja!

"SUURI SUUNNITELMA" siellä on olemassa ja sitä toteutetaan johdonmukaisesti. Kiina on vaivihkaa haalinut maapallon resursseista suuren osan. On paljonkin kirjoitettu harvinaisemmista maametalleista, jotka lähes kaikki ovat Kiinan maaperässä ja jos muualta löytyy, kummallisesti ne maat alkavat olla jotenkin kiinalaisten näpeissä. Ovat ostaneet Chilessä kokonaisen vuoren ja siirtävät muutaman tuhannen asukkaan kylän, koska sen alla on rikas esiintymä.

Etelä-Amerikan mailla menee lujaa, kansantuote on noussut monena vuonna 7-9% vauhtia pitkän aikaa. Argentiina ja Brasilia vievät suurimman osan soijastaan Kiinaan. Soijakauppa on monien miljardien USD bisnes. Argentiinan pampas on muutettu soijapelloiksi. Kiina on vuokrannut valtavia viljelysalueita Afrikasta. Afrikkaan on muuttanut tuhansia kiinalaisia, jotka rakentavat siellä infraa, teitä, öljyputkia, satamia, jalostuslaistoksia. Kaikki se palvelee Kiinan omia tarpeita. Taktiikka on ovela, sillä kun se pitkillä sopimuksilla sitoo kehitysmaan omaan etuunsa, se voi hallita niitä talouden ohjauksella myös poliittisesti. Onhan näitä poliittisia lehmänkauppoja nähty YK:ssa aika usein. Japani ja Norja ovat ostaneet useita pikkumaita äänestämään valaanpyynnin puolesta kansainvälisissä valaanpyyntikiistoissa.

Kiina vaan tekee näitä raaka-aineen hallintaan perustuvia kaappauksia suurella voimalla ja pitkälle tähdäten. Se on usein yrittänyt ostaa läntisiä öljy-yhtiöitä. Ostikin sataman USA:ssa, mutta kongressi tuli väliin ja esti sen. Nyt kun lentoyhtiöillä menee kurjasti, voidaan silläkin rintamalla nähdä erikoisia operaatioita. Kiinalaiset ovat raaàlla hinnoittelulla kaataneet jo kolme suurta aurinkopaneleiden tuottajaa, ison saksalais-amerikkalaisen ja pari jenkkiä. Maailman tuulivoimaloista Kiina tuottaa valtaosan. Kännykkäteollisuus on kohta heidän käsissään kokonaan, saattavat ostaa Nokian koska vaan. Autoteollisuus kasvaa kohisten, kaappaavat jollakin konstilla Saabin konkurssipesän ja osaamisen polkuhintaan. Kiina kasvattaa rajusti laivastoaan ja on rakentanut useita lentotukialuksia. Kiinalaiset tekevät lentokoneita sotilaskäyttöön ja kehittävät omaa GPS-järjestelmäänsä. Avaruustutkimusta kehitetään ja omia raketteja lähetellään, sillä se satelliittipaikannus tarvitsee omat raketit viemään satelliitit avaruuteen.

Kiinalaisia opiskelijoita on meilläkin tuhansittain ja tämä siksi, että saadaan vahvaa osaamista eri kulttuureista ja kaupasta. En jaksa kaivaa taustatietoja, mutta kiinalaisia opiskelee jenkeissä ja kaikissa länsimaissa miljoonittain. Kehitysmaissa on valtavat määrät kiinalaisia rakennustöissä. Se nähtiin Libyan kriisissä, jossa tuhansia kiinalaisia oli pakenijoiden joukossa.

Kaikki tämä johtaa siihen, että Kiinan vaikutusvalta taloudessa, tekniikassa, tuotannossa kasvaa mahtaviin mittoihin. Nyt jo Kiina on maailman tehdas ja sen tekninen osaaminen nousee kohisten. Nyt se ei enää kilpaile pienimmillä palkoilla ja tuotantokuluilla, vaan halpatyö hakeutuu jo muualle. Kiinassa on enemmän huippurikkaita kuin jenkeissä. Se kaikki on tapahtunut vaivihkaa ja kuin salaa. Kiinalaiset osaavat toimia hissunkissun ja kaikkea ohjaa se suuri suunnitelma joka on osoittanut voimansa ja sillä he kukistavat kvartaalikapitalismin.

Kaikki tämä on vaastinut kansalta karmean panoksensa, orjatyötä, sortoa, riistoa. Kiinan ihmisoikeustilanne on maailman mitassa yksi surkeimmista, mm orjatyötä teetetään vankiloissa jättimittaisena. Niihin suljetaan bloggereita ja muita kansalaisaktiiveja. Kaikki toisin ajattelu on pannassa ja rangaistavaa. Vahvan talouden kääntöpuoli on kansan kärsimys. Sama se on ollut kapitalisminkin alkuaikoina, raakaa sortoa. Nyt Kiina nousee samoilla keinoilla.