Sota on teollisuutta ja bisnes

Yle kertoi häveliäästi eilen keskiyön uutisissa jenkkien sotabisneksistä. Onhan se niin karmiva asia että siitä on parasta vain kuiskia?! USA:n asevienti ylsi ennätykseen viime vuonna ja viennin määrä oli 55 miljardia taalaa ja se oli ennätys alallaan. Se on samaa luokkaa kuin Suomen valtion vuosibudjetti. Jenkit vievät aseita kaikkialle ja kattavat alan bisneksistä koko maapallolla 80%, kertoi YLE.

Loppu 20% jakaantuu sitten usealle maalle, Ranska, Kiina ja Venäjä ovat isoja viejiä, mutta niiden bisnes heikkeni. Jossakin tilastossa olivat mahtitekijöitä myös Israel ja Sveitsi, sillä ne tehtailevat uusia lentäviä vakoilulaitteita, lennokkeja ja ”surisijoita” kuten englanniksi sanotaan alan vehkeitä. Niistähän on tullut suuri sotahitti, kun jo Suomen armeijakin on niitä hankkinut.

On niillä lennokeilla käyttöä myös rauhan hommissa, nimittäin niillä voidaan löytää eksyneitä ja kätevästi kuvata maastoa. Uskon että kohta niitä käytetään metsien ja peltoalojen inventointiin. Niihin on helppo kiinnittää eri linssejä ja suotimia kun otetaan ns. väärävärikuvia. Samoin lämpökameraa pitää käyttää aika matalalla lentäen.

Muutama vuosi sitten oli suuri salaisuus kun poliisi lainasi armeijalta surisijaa, kun etsittiin kidnapattua perijätärtä, sen turkulaisen lakimiehen uhria metsästä lämpökameralla. Silloin laite oli salaisuus ja laajalle alueelle määrättiin lentokielto, joka kummastuttu alan ihmisiä. Nyt lienee salailu jo tarpeetonta sillä niin yleisiä vehkeet ovat. Oliskohan ollut sveitsiläisen tehtaan mainoskikka, että laitteita haluttiin salata. Salainen kiinnostaa aina kaikkialla.

Voidaan hyvin sanoa että maat ovat aseiden viejinä, sillä kaikissa tapauksissa valtiot ovat määräävänä asiassa, vaikka ei suoraan omistajana olisikaan. Kaikkialla sovelletaan ajatusta että aseiden vientiä kontrolloidaan valtion taholta. Periaatteessa kriisialueille ei aseita myydä, mutta siinä asiassa tulkinnat vaihtelevat vahvasti. Ja aseiden salakuljetus onkin suuri bisnes, taitaapa olla arvoltaan jo heti huumeiden jälkeen. Ihmiskauppa lienee kolmas suuri rötösbisnes kansainvälisillä markkinoilla. Kaikilla on työkaluna korruptio.

Lukuisilla mailla on omaa asetuotantoa, ainakin pommeja, singon ammuksia yms pienempiä ammuttavia väsätään ”turvallisuussyistä” joka maassa. Turvallisuus tässä tarkoittaa huoltovarmuutta eli sitä että todellisen vaaran uhatessa pitää olla itsellä jotain kättä pitempää ja niihin ammuksia, sillä isomman kriisin aikana ei täydennyksiä niin vain saa. Siksi Suomessakin Lapualla ja Vihtavuorella pakataan pyssyihin paukkuja. Armeijan harjoituksissakin ammutan vuodessa taivaan tuuliin aika paljon ruutia ja lyijyä, tai mitä ne paukut nykyään ovatkaan.

Nyt sitten on laajasti maat lähteneet mukaan jalkaväkimiinojen kieltoon. Paitsi että Kiina, Venäjä ja USA eivät ole mukana. Toisin sanoen kiellon merkitys on olematon kun suuret pelailee omilla säännöillään. Egyptissä arvioidaan olevan toisen maailmasodan jäljiltä eniten maamiinoja koko maailmassa. Se on tottakai suuri ongelma mutta Suomen armeija oli tosi harmissaan kiellosta, sillä jalkaväkimiinojen korvaaminen muilla aseilla tulee kalliiksi eikä ole yhtä tehokasta. Olisi pitänyt keksiä jonkinlainen poikkeuslupa sopimukseen, kuten ”poikkeuksena Suomi saa miinoittaa itärajansa” ja Venäjälle vastaava lupa Kiinaa vastaan. (kevyttä kenttähuumoria!) On aika kauheaa katsella jalattomia poikia maailman eri kolkilta, joissa on käyty verisiä sisällissotia. Niissä maissa kun ei osata karttoja tehdä eikä varsinkaan lukea. Mutta miinoja myydään ja ostetaan edelleen, koska nämä 3 ”roistovaltiota” niitä myy! Afrikassa ja muualla kehitysmaissa on suuret markkinat, sillä pitäähän pojilla aseet olla vaikka leipää ei olisikaan. Kauppareitit vaan ovat hiukan kiemuraisia, sillä ihan suoraan ei tappelijoille aseita kehdata myydä ja siinä vetävät välikädet mahtavia voittoja pienellä riskillä.

Asemarkkinat ovat aika koomisia, kun Suomikin osti takavuosina Kiinasta ison läjän rynkkyjä ja Itäsaksasta kymmeniä tankkeja, kun halvalla sai. Nyt ne menee romuksi, oli jossakin lehtitietoja. Jenkit eivät halua myydä Suomelle ihan kaikkia laitteita ja viimeisiä keksintöjä hävittäjiin. Pelkäävät että salaisuudet vuotavat rajan yli. Onhan nuo venäläiset aika taitavia vakoiluhommissa.

Asemarkkinoita siis hallitsevat jenkit ja he voivat niitä helposti ohjailla. Se kaikki näkyy aika selvästi USAn ulkopolitiikassa. Eipä silti, kyllä asebisnes vaikuttaa noilla muillakin valtioilla, mutta niiden politiikan päätökset tehdään niin salassa, että julkisuuteen ei tietoa heru ennen kuin jälkikäteen. Bushin ”sota terrorismia vastaan” oli tällainen tyypillinen retorinen kampanja, jonka takana näkyi selvästi jenkkien öljy- ja aselobby. Arabikevät onkin jenkkien asekauppiaille vaikeampi keissi, kun ystävät ja viholliset ovat niin sekaisin. Monet intressit ovat ristikkäin. Tosin ovathan jenkit aina osanneet nopeasti vaihtaa suosikkejaan. Ensin tuettiin Saddamia sodassa Irania vastaan ja sitten taas hänestä tehtiinkin vihollinen. Samanlaisia keikauksia on nähty useita maailmanpolitiikassa ja kaiken takana on nähtävissä öljy.

Aseet, öljy ja huumeet kietoutuvat kummallisesti keskenään ja siellä välissä vilahtelee usein kolme kirjainta, CIA ja harvemmin KGB. Sitä kolmatta en osaa, kun se merkitään kiinalaisella kalligrafialla. Kaikilla on silti käytössä yksi yhteinen merkki ja tavoite - $ ja työkaluna korruptio.