Satoa puimassa

Kun pysähdyin kaukaa tieltä katsomaan puintia pellolla, rupesivat heti viittomaan että tule tänne. Kun oli kamera ”fölis” (isän murresana) astelin pellolle katsomaan lähempää. Pellon omistaja tuli kertomaan mitä puuhattiin. Kertoi olevan kokkina itärannan ravontolassa ja siksi tuntee hyvin tämän kasvin käytön. Samaa ruskeaa, nipuiksi kuivumaan kerättyä kasvia olen ihmetellyt. Nyt sille tuli nimi M ja sen pieniä tuoreita versoja käytetään mausteena, keitoissa ja padoissa. Lehtiä myös kuivataan mausteeksi. Siitä johtui väärinkäsitykseni kun Abdy asiaa yritti kertoa mopon selässä, jolloin tuuli vei osan puheesta. Nyt kuivatettuna kasvin ohuet palot aukeavat ja onkin ilmeisen tärkeää puida oikeaan aikaan, sillä kun palko aukeaa, varisevat tärkeät pienet siemenet maahan. Siemenet myydään teollisuuden raaka-aineeksi ja tehdään ainakin tekstiiliväriksi, ehkä johonkin muuhunkin käyttöön kemian puolella, sanoi kokki.

Hän esitteli että kasvi on vain tämän Ylä-Egyptin tuote ja hyvin tärkeä. Hänen peltoaan hoitaa ja viljelee vuokramies, mutta kai omistaja oli sitten talkoissa. Otin muutaman kuvan ja tietysti alkoi taalat vilkkua monen silmissä. Lopuksi hellyin antamaan ukoille 3x5LE, nuoremmat jäivät ilman. Puimakone lienee erikoismalli, sillä se sylkee kauas ”akanat” ja pudottaa alas muoville mannaryynin kokoiset tummat siemenet. Niiden vihreästä väristä saa aavistuksen jo siemenestä ja kuulemma se lopputuote on vihreä tekstiiliväri. Mitä tapahtuu kasvin metriselle kovalle varrelle jäi kysymättä.

Parissa paikassa olen nähnyt kasan hienoa kasvisilppua, joka sopisi vaikkapa savitiilen siteeksi ja eilen näin kun sitä säkitettiin. En vaan saanut kysytyksi mihin silppua käytetään. Voipi olla tätä kasvia tai sitten ei. Maatalousopinnot ovat melko hankalia kun ei itsellä ole siteeksikään osaamista, kasvit ovat erilaisia mihin on jotakin tuntumaa ollut kotimaassa. Ainakin tätä kasvia on melko isot alat viljelyssä ja olen saattanut kaukaa katsoessa luulla ja väittää pellavaksi.

Toisella pellolla oli kaveri katkomassa maissia. Kätevästi käy homma poikkiteräisellä kirveellä. Vai pitäisikö välinettä nimittää kuokaksi. Puolimetrisen varren päässä on kymmensenttinen terä poikittain ja ”naps” sanoo maissinvarsi. Seuraavalla pellolla oli enemmän väkeä nyppimässä maissintähkät säkkeihin ja aasi hirnui hinkuyskäisenä.

Terrorismin satoa miettimässä

Menin sitten suunnittelemaan miten joku voisi posauttaa nuo kolossit. Puhuin aiheesta Abdyn kanssa ja hän väitti ettei onnistuisi. Olen toista mieltä, niin helppo nakki olisi terroristille tämä kohde. Kyllä siinä muutama kevyesti aseistettu nuori vartija seisoo ja istuu välinpitämättömänä. Abdyn mukaan olisi myös siviiliasuisia vartijoita, mutta en havainnut = ovat hyvin piilossa? Laadin siis suunnitelman jossa iso kuorma-auto lastataan räjä""eillä, samaan tapaa kuin Breivik jysäytti Oslossa. Aamuyön raukeina tunteina ajaa roisto hitaasti kohti kolosseja, lisää yllättäen vauhtia, tähtää raskaalla autolla portaiden viereiselle luiskalle. Edessä on vain 40cm korkuiset kapeat reunakivet, jotka iso pyörä sortaa helposti. 3-4 metrin loiva lasku tuo auton jo lähelle. Siitä vaan narun yli kolossien väliin ja PUM! Abdy epäili että patsaiden tuhoamisella uhkaillut jihadisti-Taleban ei haluaisi itseään räjä###tää mukana, jota suunnitelmani edellyttäisi. Mutta nämä ovelat osaavat houkutella jonkun höyrypään tekemään sen paratiisin ja 70 neitsyen toivossa, jotka ovat marttyyrille koraanissa luvattuna. Abdy todisteli että sellainen sabotaasi olisi mahdoton Luxorissa, jossa 60% porukasta saa tulonsa turismista, hänkin kun hoivaa raunioita. Mutta pääsiväthän ne aikaisemmatkin terroristit ampumaan turisteja, vaikka oli vartijoitakin jo silloin. Tämä mun terrorisuunnitelma kohdistuu kolosseihin juuri siksi, että siinä se on niin helppoa. Temppelien sisään ei niin vaan ajellakaan pom&&lastissa. Abdy myös arveli että tämä uhkailja on jo nyt kovassa seurannassa, eikä pääse yllättämään. Mutta vesseli väitti TV:ssä että hänella on 80 seuraajaa hoitamaan hommat.

Kuvia sitten joskus...

Toinen jättipatsaista on nyt jo hiukan vinossa kuin Pisan torni. On aika ihme että rooman vallan ajalla ne kerran on maanjäristyksen jäljiltä taas kasattu. Siksi on ukot aika rujoja, paloista koottuja. Korkeutta on noin 16m.

 

Kun siitä suurta temppelin kaivaus- ja entisöintihanketta sivusta katselin ja luin kiellon (miksi?) kuvata, niin johan huikkasi kaveri alas alueelle ja teelle kanssaan. Lupasi myös sallia kuvaamisen, kiellosta huolimatta. En kuitenkaan halunnut taas joutua rahastukseen ja viittasin vaan kintaalla. Mutta kun kuvaamista tarjottiin, otin sieltä tieltä pari kuvaa enkä todellakaan ymmärrä miksi se olisi kiellettyä. Sitä kun ei voi valvoa ja mitään haittaa kuvista ei voi olla.

Hiukan hymyilytti uudet aidat, jotka on väsätty muutaman kaivannon ympärille. On taas oikea länsimainen hömppäturvallisuusjuttu. Onkohan jossakin länsimaiden kaivauksille laadittu turvanormit? Ei ole suuri vaara pudota pari metriä kaivannon pohjalle, tarpeetonta ylisuojelua. Paikalle kun ei vieraita päästetä. Unesco maksaa herkästi kaiken hölmönkin.